Laadun hallinta hajautetussa käännösprosessissa
LINTUKORPI, ANJA (2008)
LINTUKORPI, ANJA
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17758
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17758
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan hajautetun käännösprosessin laadun hallintaa luomalla laaja teoreettinen katsaus laatu-, normi- ja virhe-käsitteisiin sekä laadun hallintaan ja arviointiin. Katsauksen pohjalta hahmotellaan, mistä osa-alueista laatu koostuu, millaisia työkaluja laadun hallinnassa voi käyttää ja mitä osa-aluetta kullakin työkalulla voi ohjata.
Tutkielmassa tarkastellaan laatua kielellisestä laadusta ja palvelun laadusta koostuvana kokonaisuutena. Laatu nähdään ennen kaikkea asiakkaan toiveiden täyttämisenä ja siten suhteellisena ja neuvoteltavana. Yhteistyön, viestinnän ja neuvottelun merkityksen todetaan korostuvan asiakkaan odotusten selvittämisen ja priorisointien tekemisen kannalta.
Tutkielmassa pohditaan myös normin ja virheen käsitteitä. Normien yhteydessä kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, millaisia normeja hajautetussa käännösprosessissa on, normien sitovuuteen ja asiakkaan asemaan normiauktoriteettina. Virheiden, virhetyyppien, virheiden vakavuusasteiden ja laadun arviointikriteereiden tarkan ja selkeän määrittämisen todetaan olevan keskeistä, jotta kääntäjät tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja jotta arvioinneista tulee mahdollisimman objektiivisia, läpinäkyviä ja johdonmukaisia, vaikka tarkistajia olisikin useita.
Hajautetun käännösprosessin laadun hallinta määritetään vaiheittaiseksi, jatkuvaksi prosessiksi, joka koostuu ennakoivasta, projektinaikaisesta ja projektinjälkeisestä laadun hallinnasta. Erityisen tärkeää on laadun ennakoiva hallinta, jotta lisätyö voidaan välttää reagoimalla ongelmiin mahdollisimman aikaisin.
Laatu jaetaan tutkielmassa kahteentoista osa-alueeseen: kielellisen laadun osa-alueet ovat terminologia, tyyli, semantiikka, kielioppi, maakohtaiset seikat ja muotoilu ja palvelun laadun osa-alueet ovat aikataulujen ja toimitusaikojen sekä muiden ohjeiden noudattaminen, luottamuksellisuus ja luotettavuus, viestintä, joustavuus, resurssit ja prosessin hallinta. Laadun hallinnan työkalut jaetaan viiteen kategoriaan: 1) kirjalliset ja tekniset työkalut, 2) prosessia koordinoivat vastuuhenkilöt, 3) laadun arviointi, numeerinen mittaus ja asteikkojärjestelmät, 4) palaute sekä 5) palkkiot ja sanktiot.
Lopuksi esitetään laadun osa-alueet ja laadun hallinnan työkalut yhdistettynä taulukkoon, jonka avulla voi haarukoida sitä, millaisia työkaluja laadun hallinnassa voi käyttää ja millä työkaluilla kuhunkin osa-alueeseen voi vaikuttaa. Hajautetun käännösprosessin haasteita ovat yhden, lopullisen tarkistuksen ja yhtenäistämisen tekevän henkilön puute, asioiden selvittäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tiedon jakaminen, avoimen viestintäilmapiirin luominen ja yhtenäisyyden varmistaminen. Tästä seuraa, että hajautetussa käännösprosessin erityisen tärkeiksi nousevat ennakoivan laadun hallinnan työkalut ja koko käännöstiimin yhteinen viestintäareena.
Avainsanat: kääntäminen, hajautettu käännösprosessi, hajautus, laatu, laadun hallinta, laadun arviointi, virhetyypit
Tutkielmassa tarkastellaan laatua kielellisestä laadusta ja palvelun laadusta koostuvana kokonaisuutena. Laatu nähdään ennen kaikkea asiakkaan toiveiden täyttämisenä ja siten suhteellisena ja neuvoteltavana. Yhteistyön, viestinnän ja neuvottelun merkityksen todetaan korostuvan asiakkaan odotusten selvittämisen ja priorisointien tekemisen kannalta.
Tutkielmassa pohditaan myös normin ja virheen käsitteitä. Normien yhteydessä kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, millaisia normeja hajautetussa käännösprosessissa on, normien sitovuuteen ja asiakkaan asemaan normiauktoriteettina. Virheiden, virhetyyppien, virheiden vakavuusasteiden ja laadun arviointikriteereiden tarkan ja selkeän määrittämisen todetaan olevan keskeistä, jotta kääntäjät tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja jotta arvioinneista tulee mahdollisimman objektiivisia, läpinäkyviä ja johdonmukaisia, vaikka tarkistajia olisikin useita.
Hajautetun käännösprosessin laadun hallinta määritetään vaiheittaiseksi, jatkuvaksi prosessiksi, joka koostuu ennakoivasta, projektinaikaisesta ja projektinjälkeisestä laadun hallinnasta. Erityisen tärkeää on laadun ennakoiva hallinta, jotta lisätyö voidaan välttää reagoimalla ongelmiin mahdollisimman aikaisin.
Laatu jaetaan tutkielmassa kahteentoista osa-alueeseen: kielellisen laadun osa-alueet ovat terminologia, tyyli, semantiikka, kielioppi, maakohtaiset seikat ja muotoilu ja palvelun laadun osa-alueet ovat aikataulujen ja toimitusaikojen sekä muiden ohjeiden noudattaminen, luottamuksellisuus ja luotettavuus, viestintä, joustavuus, resurssit ja prosessin hallinta. Laadun hallinnan työkalut jaetaan viiteen kategoriaan: 1) kirjalliset ja tekniset työkalut, 2) prosessia koordinoivat vastuuhenkilöt, 3) laadun arviointi, numeerinen mittaus ja asteikkojärjestelmät, 4) palaute sekä 5) palkkiot ja sanktiot.
Lopuksi esitetään laadun osa-alueet ja laadun hallinnan työkalut yhdistettynä taulukkoon, jonka avulla voi haarukoida sitä, millaisia työkaluja laadun hallinnassa voi käyttää ja millä työkaluilla kuhunkin osa-alueeseen voi vaikuttaa. Hajautetun käännösprosessin haasteita ovat yhden, lopullisen tarkistuksen ja yhtenäistämisen tekevän henkilön puute, asioiden selvittäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tiedon jakaminen, avoimen viestintäilmapiirin luominen ja yhtenäisyyden varmistaminen. Tästä seuraa, että hajautetussa käännösprosessin erityisen tärkeiksi nousevat ennakoivan laadun hallinnan työkalut ja koko käännöstiimin yhteinen viestintäareena.
Avainsanat: kääntäminen, hajautettu käännösprosessi, hajautus, laatu, laadun hallinta, laadun arviointi, virhetyypit