TOISELTA OPPIMINEN TYÖSSÄ OPPIMISEN MUOTONA TEOLLISUUSORGANISAATIOSSA – TAPAUSTUTKIMUS PAPERITEOLLISUUDESTA

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on työssä oppiminen teollisuusorganisaatiossa. Tarkemmin työssä oppimisen tarkastelussa keskitytään vuorovaikutustilanteissa tapahtuvaan oppimiseen eli toiselta oppimiseen. Toiselta oppimista voi työyhteisössä tapahtua kahden tai useamman samassa asemassa työskentelevän työntekijän välillä sekä alaisten ja esimiesten välillä.

Teollisuusorganisaatio, jossa olen toiselta oppimista tarkastellut, kuuluu paperiteollisuuden alaan. Tutkimukseni on toimeksianto UPM Kymmene Oyj:n Tervasaaren yksiköltä ja näin ollen myös tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena on osaltaan koko Tervasaaren yksikkö, mutta tarkemman tarkastelun alla on tehtaan yksi osasto. Tutkimusongelmana on tarkastella, minkälaisia toiselta oppimisen mahdollisuuksia työn arjessa ilmenee ja mitkä tekijät puolestaan estävät toiselta oppimista hierarkkisessa teollisuusorganisaatiossa.

Lähestymistapani tutkittavaan ilmiöön on laadullinen ja tästä syystä käytin aineistonkeruumenetelmänä haastattelua. Haastattelin tutkimuksen kohteena olevalta osastolta kymmentä henkilöä siten, että he sijoittuivat kolmelle eri hierarkkiselle tasolle organisaation sisällä. Näistä kymmenestä henkilöstä seitsemän työskenteli tuotantosektorilla ja kolme heistä asiakaspalvelussa. Kyseisen osaston lisäksi tarkastelin toiselta oppimista koko tehdasta koskien siitä näkökulmasta, että millaisia toiselta oppimisen mahdollisuuksia yritys tietoisesti tarjoaa työntekijöilleen. Tähän näkökulmaan pyrin löytämään vastauksen perehtymällä yrityksen omiin tuotettuihin materiaaleihin.

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua tieteelliseen keskusteluun, jota käydään työssä oppimisen moninaisuuteen liittyen sekä kyseenalaistaa vallalla olevia käsityksiä tehdaskontekstista passivoivana oppimisympäristönä. Koska tutkimukseni on myös toimeksianto, yritystä palvelevana tavoitteena oli, että aineistosta nousisi esiin sellaista hyödyllistä tietoa, jota voitaisiin käyttää voimavarana tulevaisuudessa Tervasaaren yksikön henkilöstön kehittymisen ja työssä oppimisen tehostajana.

Aineistosta esiin nousseiden tulosten valossa voidaan todeta, että Tervasaaressa ilmenee eniten vertaisvuorovaikutuksessa syntyviä toiselta oppimisen tilanteita ja näitä esiintyy eniten alemmilla organisaatiohierarkiatasoilla.

Keskijohdolla vertaisoppimisen tilanteita näytti olevan vähiten. Suurimpana mahdollistavana tekijänä vertaisoppimiselle näytti olevan työnopastamisen tilanteet sekä avoin suhtautuminen avun tarjoamiseen ja pyytämiseen. Alemmalta hierarkiatasolta ylemmälle suuntautuva toiselta oppiminen näytti olevan vähäisempää kuin vertaisoppiminen. Esimerkiksi alaisten esittämät kehitysehdotukset synnyttivät oppimistilanteita esimiesten keskuudessa. Alaiset olivat puolestaan oppineet esimiehiltään omaan työhönsä liittyviä laajempia yhteyksiä ja esimiehet monesti nähtiinkin tiedollisina resursseina. Suurimmiksi toiselta oppimista haittaaviksi tekijöiksi muodostuivat organisaatiohierarkian mukanaan tuomat valta-asetelmat sekä palautteen saannin vähäisyys. Hierarkkinen jaottelu ilmeni oppimista haittaavana tekijänä sekä eri-ikäisten että eri asemassa työskentelevien työntekijöiden välillä. Palautteen saannin vähäisyys puolestaan koettiin oppimisen kannalta ongelmalliseksi sekä alaisten että esimiesten vastauksissa.

Tarkasteltaessa yrityksen järjestämiä toiselta oppimisen mahdollisuuksia keskeisimmiksi nousivat työnopastus sekä esimiesmäärärahan avulla toteutettavat tilaisuudet. Työnopastus nähtiin kaikilla hierarkiatasoilla olevan tärkeä toiselta oppimisen mahdollisuus.

Esimiesmäärärahatilaisuutta pidettiin tärkeänä yhteishengennostattajana ja sillä on työyhteisön kulttuuriin sosiaalistamisen kannalta tärkeä tehtävä. HILTI-projektia ja kehityskeskusteluja ei tutkimuksen tulosten mukaan osata aktiivisesti hyödyntää toiselta oppimista edistävästi.

Tuloksista voidaan päätellä, että tehdaskonteksti ei ole lainkaan niin passivoiva oppimisympäristö, kuin aiemmissa tutkimuksissa on esitetty. Tämän tutkimuksen mukaan teollisuusorganisaatiossa voi syntyä paljon toiselta oppimisen mahdollisuuksia. Huomionarvoista on, että tällaisessa organisaatiossa oppimiselle tulisi kuitenkin antaa riittävästi tilaa ja aikaa, jotta oppimistilanne synnyttäisi syvällistä ymmärrystä oppimisen kohteena olevasta asiasta. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota piileviin organisaatiohierarkian synnyttämiin rakenteisiin työyhteisön sisällä, jotka tarpeettomasti ehkäisevät toiselta oppimista.

Avainkäsitteet: Työssä oppiminen, toiselta oppiminen, hiljainen tieto, oppiminen teollisuusorganisaatiossa, organisaatiohierarkia, henkilöstön kehittäminen