Palauteprosessin merkitys esimiestyössä, esimiehille - Palauteprosessin kontekstina rakennustyömaa
HARJU, AIJA (2008)
HARJU, AIJA
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17751
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17751
Tiivistelmä
Pro gradu – työni liittyy kohdeorganisaatiossa havaittuun, mielenkiintoiseen seikkaan, palauteprosessiin ja lähinnä palautteen antamisen haasteeellisuuteen. Palautteen antaminen ja – vastaanottaminen ovat rakentamisen kontekstissa haasteellisia, koska tilanteet ja työntekijät voivat vaihedella, projektista riippuen erittäin nopeasti. Tutkimukseni aineistona on Pirkanmaan yksikön työmaalla toimivat esimiehet. Tutkimuksessani selvitän, miten työmaakontekstissa toimivat esimiehet kokevat palaute- käsitteen ja miten he kokevat palauteprosessin omasta, esimiehen näkökulmasta. Jaottelen palauteprosessin koskemaan sekä positiivista että negatiivista palauteeen muotoa. Tutkimuskysymysten perusteella haastatteluaineisto on jaoteltu kolmeen teemaan, joista ensimmäinen käsittelee, miten työmaan esimiehet tulkitsevat ja ymmärtävät palaute- käsitteen. Toinen teema käsitelee, miten työmaakontekstin esimiehet kokevat positiviivisen ja negatiivisen palautteen antamisen työntekijöille. Kolmas teema käsittelee, miten esimiehet tulkitsevat ja kokevat palautteen vaikutukset työyhteisössä ja työntekijöissä.
Aineisto kerättiin haastattelun, teemahaastattelun muodossa. Tutkimuksen kohteena oli yhteensä 13 työmaalla toimivaa esimiestä, joiden tehtävä nimikkeet ovat vastaava mestari ja mestari. Haastattelut ovat tutkimuksen primaariaineisto ja henkilöstötutkimus vuodelta 2006 on sekundaariaineisto.
Tutkimustulosten perusteella työmaakontekstissa työskentelevät esimiehet kokevat palautteen antamisen hyvin henkilökohtaisesti ja erittäin monisyiseksi prosessiksi. Palautejärjestelmää ei kuitenkaan kyetä kaikilta osin hyödyntämään työyhteisön tuottavuuden ja työsuoritusten virheettömyyden hallintaan. Palautteella koettiin olevan merkitystä työntekijöiden motivaation ylläpitämiseen ja positiivisen palautteen antaminen kehittää työyhteisön me- henkeä. Tulosten perusteella palautejärjestelmän kehittyessä palauteprosessia voidaan hyödyntää yksilön oppimisessa ja työyhteisön kokonaisvaltaisessa ammatillisessa kehittymisessä. Merkittävä tuloksista noussut tekijä palauteprosessissa ja palautteesta oppimisessa on tavoitteen asettaminen yksittäiselle työntekijälle, sekä koko rakennusprojektin työyhteisölle.
Avainsanat: tapaustutkimus, haastattelututkimus, palautejärjestelmä, esimiestyöskentely, tavoitteen asettaminen
Aineisto kerättiin haastattelun, teemahaastattelun muodossa. Tutkimuksen kohteena oli yhteensä 13 työmaalla toimivaa esimiestä, joiden tehtävä nimikkeet ovat vastaava mestari ja mestari. Haastattelut ovat tutkimuksen primaariaineisto ja henkilöstötutkimus vuodelta 2006 on sekundaariaineisto.
Tutkimustulosten perusteella työmaakontekstissa työskentelevät esimiehet kokevat palautteen antamisen hyvin henkilökohtaisesti ja erittäin monisyiseksi prosessiksi. Palautejärjestelmää ei kuitenkaan kyetä kaikilta osin hyödyntämään työyhteisön tuottavuuden ja työsuoritusten virheettömyyden hallintaan. Palautteella koettiin olevan merkitystä työntekijöiden motivaation ylläpitämiseen ja positiivisen palautteen antaminen kehittää työyhteisön me- henkeä. Tulosten perusteella palautejärjestelmän kehittyessä palauteprosessia voidaan hyödyntää yksilön oppimisessa ja työyhteisön kokonaisvaltaisessa ammatillisessa kehittymisessä. Merkittävä tuloksista noussut tekijä palauteprosessissa ja palautteesta oppimisessa on tavoitteen asettaminen yksittäiselle työntekijälle, sekä koko rakennusprojektin työyhteisölle.
Avainsanat: tapaustutkimus, haastattelututkimus, palautejärjestelmä, esimiestyöskentely, tavoitteen asettaminen