Uskaltaa unelmoida, uskaltaa tehdä asioita. Nuorten maahanmuuttajanaisten käsityksiä naiseudesta
LEHTOMÄKI, JENNI (2008)
LEHTOMÄKI, JENNI
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17735
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17735
Tiivistelmä
Maahanmuuttajat sinänsä eivät ole enää uusi ilmiö tai ryhmä Suomessa, mutta silti maahanmuuttajiin saatetaan liittää turhia ja jopa vääriä ennakkokäsityksiä. Ennakkokäsitysten eli stereotypioiden lisäksi maahanmuuttajat nähdään helposti hyvin homogeenisena ryhmänä eikä maahanmuuttajien välisiä eroja tunnisteta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on osaltaan murtaa tiettyjä stereotypioita sekä tuoda esille maahanmuuttajana Suomeen tulleiden ihmisten kirjo. Erityisenä tarkastelun kohteena tutkimuksessani ovat olleet nuoret maahanmuuttajanaiset. Stereotypiat ovat usein sukupuolisidonnaisia, ja siksi olen erityisen kiinnostunut maahanmuuttajanaisista. Maahanmuuttajanaiset nähdään helposti alistettuina, traditionaalisina sekä vailla vapauksia ja tasa-arvoa olevina. Tämänkaltaisessa yksinkertaisessa ajattelutavassa piilee kuitenkin suuri riski, jonka myötä asetamme oman kulttuurimme toista paremmaksi sekä tuotamme maahanmuuttajanaisista ainoastaan passiivista kuvaa. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut murtaa niitä stereotypioita, joita maahanmuuttajanaisiin helposti liitetään. Tarkoitukseni saavuttamiseksi olen tarkastellut nuorten maahanmuuttajanaisten käsityksiä naiseudesta. Lisäksi olen perehtynyt aikaisempaa maahanmuuttajanaisia koskevaan niin kotimaiseen kuin ulkomaiseen tutkimukseen. Olen myös tarkastellut maahanmuuttajuutta ja kulttuuria käsitteinä sekä lähestynyt tutkimusaihetta kolmannen maailman feminismin kautta. Kolmannen maailman feminismi kyseenalaista niin sanotun länsimaalaisen, valkoisen feminismin naisten välisten erojen häivyttämisestä.
Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta, 17–25-vuotiaan maahanmuuttajanaisen haastattelusta. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua, joka on menetelmänä mahdollistanut haastateltavieni vapaan kerronnan haluamastani aiheesta. Aineiston analyysissa olen hyödyntänyt sisällönanalyysia, jonka avulla olen pelkistänyt ja luokitellut aineistoani. Haastattelemani nuoret maahanmuuttajanaiset puhuivat lähes poikkeuksetta hyvä ja jopa loistavaa suomea, mikä lisäsi tutkimukseni luotettavuutta ja eettisyyttä. Haastateltavani olivat asuneet Suomessa 2-15 vuotta ja heidän kotimaansa vaihtelivat. Haastateltavani olivat kaikki hyvin aktiivisia ja itsenäisiä nuoria naisia. Sekä kirjallisuuden että haastattelujen perusteella voi sanoa, että naisten mahdollisuudet ympäri maailmaa eivät ole samanvertaiset, vaan sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet vaikuttavat suuresti naisten mahdollisuuksiin. Esimerkiksi monessa maassa naiset ovat edelleen taloudellisesti riippuvaisia miehistä. Varsinainen pääkysymykseni koski kuitenkin naiseuden käsitystä. Haastateltavani nuoret naiset kokivat naiseuden vahvasti perheen ja avioliiton kautta. Perhekeskeisyys oli tärkeä arvo, mutta se ei ollut lainkaan ristiriidassa naisen itsenäisyyden kanssa. Nuoret naiset arvostivat suuresti koulutusta ja tuki koulutuksen hankkimiseen tuli myös vanhemmilta. Työelämä oli kaikille tärkeä, mutta uraa ei kuitenkaan tullut rakentaa perheen kustannuksella. Vaikka haastateltavani näkivät naisen roolin kodin ja perheen kautta, eivät he hyväksyneet epätasa-arvoa sukupuolten välillä eivätkä he antaneet periksi yhtään miehen kontrollille. Naiseus rakentui sisäisten arvojen ja sisäisen kauneuden kautta, ulkoista kauneutta ei niinkään arvostettu. Naisten ansaitsema arvostus omien mielipiteiden takia, tasa-arvo sekä naisten itsekunnioitus olivat tärkeitä arvoja. Tutkimukseni nuorten naisten tärkeä viesti oli oma valinnan vapaus.
Haastateltavani pääasiassa arvostivat omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Mutta he uskalsivat tarkastella myös kriittisesti kulttuurisia piirteitä eikä kaikkea omassa kulttuurissa hyväksytty. Monelle oma kulttuuri oli kuitenkin elämän tärkeä tukipilari. Suomalainen yhteiskunta oli tarjonnut paljon mahdollisuuksia näille nuorille naisille, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan kipupisteet saivat paljon kritiikkiä osakseen. Elämä kahden kulttuurin kanssa oli nuorille naisille arkista luovimista, mistä he selvisivät hyvin. Molemmista kulttuureista poimittiin hyvät piirteet ja niitä yhdistelemällä nuoret maahanmuuttajanaiset rakensivat omaa kulttuuriaan. Tutkimukseni valossa nuoret maahanmuuttajanaiset todella murtavat heihin liitettyjä stereotypioita. Tutkimukseni osoittaa, että vaikka edelleen monia naisten oikeuksia poljetaan niin maailmalla kuin Suomessakin, löytyy maahanmuuttajanaisissa paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Maahanmuuttajanaisia passivoivasta puheesta on päästävä eroon, sillä se vähentää heidän resurssien huomaamista. Tutkimukseni myötä maahanmuuttajanaisia tulisi aktivoida ja kannustaa enemmän toimintaan omissa yhteisöissään sekä suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan tulee antaa tilaa ja mahdollisuuksia maahanmuuttajanaisten toiminnalle. Maahanmuuttajanaisten ääni on olemassa, haasteena on nyt kuulla se.
Avainsanat: maahanmuuttajat, maahanmuuttajanaiset, naiseus, kulttuuri, monikulttuurisuus.
Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta, 17–25-vuotiaan maahanmuuttajanaisen haastattelusta. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua, joka on menetelmänä mahdollistanut haastateltavieni vapaan kerronnan haluamastani aiheesta. Aineiston analyysissa olen hyödyntänyt sisällönanalyysia, jonka avulla olen pelkistänyt ja luokitellut aineistoani. Haastattelemani nuoret maahanmuuttajanaiset puhuivat lähes poikkeuksetta hyvä ja jopa loistavaa suomea, mikä lisäsi tutkimukseni luotettavuutta ja eettisyyttä. Haastateltavani olivat asuneet Suomessa 2-15 vuotta ja heidän kotimaansa vaihtelivat. Haastateltavani olivat kaikki hyvin aktiivisia ja itsenäisiä nuoria naisia. Sekä kirjallisuuden että haastattelujen perusteella voi sanoa, että naisten mahdollisuudet ympäri maailmaa eivät ole samanvertaiset, vaan sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet vaikuttavat suuresti naisten mahdollisuuksiin. Esimerkiksi monessa maassa naiset ovat edelleen taloudellisesti riippuvaisia miehistä. Varsinainen pääkysymykseni koski kuitenkin naiseuden käsitystä. Haastateltavani nuoret naiset kokivat naiseuden vahvasti perheen ja avioliiton kautta. Perhekeskeisyys oli tärkeä arvo, mutta se ei ollut lainkaan ristiriidassa naisen itsenäisyyden kanssa. Nuoret naiset arvostivat suuresti koulutusta ja tuki koulutuksen hankkimiseen tuli myös vanhemmilta. Työelämä oli kaikille tärkeä, mutta uraa ei kuitenkaan tullut rakentaa perheen kustannuksella. Vaikka haastateltavani näkivät naisen roolin kodin ja perheen kautta, eivät he hyväksyneet epätasa-arvoa sukupuolten välillä eivätkä he antaneet periksi yhtään miehen kontrollille. Naiseus rakentui sisäisten arvojen ja sisäisen kauneuden kautta, ulkoista kauneutta ei niinkään arvostettu. Naisten ansaitsema arvostus omien mielipiteiden takia, tasa-arvo sekä naisten itsekunnioitus olivat tärkeitä arvoja. Tutkimukseni nuorten naisten tärkeä viesti oli oma valinnan vapaus.
Haastateltavani pääasiassa arvostivat omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Mutta he uskalsivat tarkastella myös kriittisesti kulttuurisia piirteitä eikä kaikkea omassa kulttuurissa hyväksytty. Monelle oma kulttuuri oli kuitenkin elämän tärkeä tukipilari. Suomalainen yhteiskunta oli tarjonnut paljon mahdollisuuksia näille nuorille naisille, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan kipupisteet saivat paljon kritiikkiä osakseen. Elämä kahden kulttuurin kanssa oli nuorille naisille arkista luovimista, mistä he selvisivät hyvin. Molemmista kulttuureista poimittiin hyvät piirteet ja niitä yhdistelemällä nuoret maahanmuuttajanaiset rakensivat omaa kulttuuriaan. Tutkimukseni valossa nuoret maahanmuuttajanaiset todella murtavat heihin liitettyjä stereotypioita. Tutkimukseni osoittaa, että vaikka edelleen monia naisten oikeuksia poljetaan niin maailmalla kuin Suomessakin, löytyy maahanmuuttajanaisissa paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Maahanmuuttajanaisia passivoivasta puheesta on päästävä eroon, sillä se vähentää heidän resurssien huomaamista. Tutkimukseni myötä maahanmuuttajanaisia tulisi aktivoida ja kannustaa enemmän toimintaan omissa yhteisöissään sekä suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan tulee antaa tilaa ja mahdollisuuksia maahanmuuttajanaisten toiminnalle. Maahanmuuttajanaisten ääni on olemassa, haasteena on nyt kuulla se.
Avainsanat: maahanmuuttajat, maahanmuuttajanaiset, naiseus, kulttuuri, monikulttuurisuus.