Häiritsevien äänien vaikutus tahattoman tarkkaavaisuuden kääntymiseen visuaalisesta valintareaktiotehtävästä
KAUTTU, SANNA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KAUTTU, SANNA
2008
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-28Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin tahatonta tarkkaavaisuuden kääntymistä visuaalisesta valintareaktiotehtävästä tehtävään liittymättömiin häiritseviin ääniin. Häiriintymistä selvitettiin kahdella kokeella. Ensimmäiseen kokeeseen osallistui 10 tervettä vapaaehtoista koehenkilöä. Koehenkilöt suorittivat visuaalista tehtävää, jossa tietokoneen monitorilla heille esitettiin satunnaisessa järjestyksessä kirjaimia ja numeroita, jotka heidän tuli erotella painamalla kirjaimen esiintyessä tiettyä reaktionappia ja numeron esiintyessä toista reaktionappia. Samaan aikaan koehenkilöille esitettiin kuulokkeiden kautta tehtävään liittymättömiä ääniä. Äänet olivat joko sinimuotoisia yksinkertaisia usein esiintyviä standardiääniä (80 %) tai vaihtelevia monimutkaisia ympäristöääniä (20 %). Äänet ja näköärsykkeet esitettiin ärsykepareina, joissa ääni esiintyi 300 ms ennen näköärsykettä. Monimutkaiset äänet toistettiin yhteensä neljä kertaa siten, että jokaisen esiintymiskerran jälkeen esitettiin vähintään yksi standardiääni eli jälkistandardiääni. Visuaalisen tehtävän suorituksista tarkasteltiin oikeiden vastausten reaktioaikoja, oikeiden vastausten ja puuttuvien reaktioiden määrää.
Toiseen kokeeseen osallistui 8 uutta tervettä vapaaehtoista koehenkilöä. Koehenkilöt suorittivat samaa visuaalista tehtävää kuin ensimmäisessä kokeessa. Usein toistuva standardiääni oli toisessa kokeessa monimutkaisempi, useita taajuuksia sisältävä C-duuri sointu. Jokainen uusi monimutkainen ääni esitettiin kaksi kertaa ja jokaisen monimutkaisen äänen jälkeen esitettiin myös jälkistandardiääni. Toisessa kokeessa standardiäänen ja vaihtelevien monimutkaisten äänten fysikaalinen ero oli pienempi kuin ensimmäisessä kokeessa.
Tärkein tulos oli, että monimutkaiset äänet häiritsivät visuaalisen tehtävän suorittamista enemmän kuin usein esiintyvä standardiääni, mikä näkyy pidentyneinä reaktioaikoina monimutkaisten äänien jokaisen esityskerran jälkeen sekä ensimmäisessä että toisessa kokeessa. Monimutkaisten äänien häiriövaikutus kesti pidempään äänen esiintyessä ensimmäistä kertaa kuin saman äänen esiintyessä jo toistamiseen tai kolmannen tai neljännen kerran. Tämä näkyy monimutkaisten äänien ensimmäisen esityskerran jälkistandardiääneen liittyvien reaktioaikojen pidentymisenä. Myöhempien monimutkaisten äänien esiintymiskertojen jälkistandardiääneen liittyvät reaktioajat eivät olleet merkitsevästi pidempiä standardiääneen liittyviin reaktioaikoihin verrattuna. Pienempi fysikaalinen ero standardiäänen ja monimutkaisten äänien välillä näyttäisi aiheuttavan suuremman häiriövaikutuksen kuin selkeämpi ero standardiäänen ja monimutkaisten äänien välillä (2. koe vs. 1. koe). Tämä on nähtävissä 2. kokeen jälkistandardiääniin liittyvän reaktiotarkkuuden alenemisena reaktioajan pidentymisen lisäksi.
Toiseen kokeeseen osallistui 8 uutta tervettä vapaaehtoista koehenkilöä. Koehenkilöt suorittivat samaa visuaalista tehtävää kuin ensimmäisessä kokeessa. Usein toistuva standardiääni oli toisessa kokeessa monimutkaisempi, useita taajuuksia sisältävä C-duuri sointu. Jokainen uusi monimutkainen ääni esitettiin kaksi kertaa ja jokaisen monimutkaisen äänen jälkeen esitettiin myös jälkistandardiääni. Toisessa kokeessa standardiäänen ja vaihtelevien monimutkaisten äänten fysikaalinen ero oli pienempi kuin ensimmäisessä kokeessa.
Tärkein tulos oli, että monimutkaiset äänet häiritsivät visuaalisen tehtävän suorittamista enemmän kuin usein esiintyvä standardiääni, mikä näkyy pidentyneinä reaktioaikoina monimutkaisten äänien jokaisen esityskerran jälkeen sekä ensimmäisessä että toisessa kokeessa. Monimutkaisten äänien häiriövaikutus kesti pidempään äänen esiintyessä ensimmäistä kertaa kuin saman äänen esiintyessä jo toistamiseen tai kolmannen tai neljännen kerran. Tämä näkyy monimutkaisten äänien ensimmäisen esityskerran jälkistandardiääneen liittyvien reaktioaikojen pidentymisenä. Myöhempien monimutkaisten äänien esiintymiskertojen jälkistandardiääneen liittyvät reaktioajat eivät olleet merkitsevästi pidempiä standardiääneen liittyviin reaktioaikoihin verrattuna. Pienempi fysikaalinen ero standardiäänen ja monimutkaisten äänien välillä näyttäisi aiheuttavan suuremman häiriövaikutuksen kuin selkeämpi ero standardiäänen ja monimutkaisten äänien välillä (2. koe vs. 1. koe). Tämä on nähtävissä 2. kokeen jälkistandardiääniin liittyvän reaktiotarkkuuden alenemisena reaktioajan pidentymisen lisäksi.