Matka, sukupuoli ja identiteetti Svatava Antošován runoissa

Abstract

Tutkielma käsittelee tšekkiläisen runoilija Svatava Antošován runokokoelmaa Ta ženská musí být opilá! (1990, Tuo nainenhan on kännissä!). Tutkielmassa pyritään hahmottamaan matkan ja sukupuolen tematiikkaa runoissa ja niiden merkitystä runojen puhujan identiteetille. Tutkimuksessa yhdistetään runojen rakenteen tutkimusta kulttuurin- ja sukupuolen tutkimukseen. Näkökulma on siis yhtäältä rakenteellinen, jolloin hahmotetaan runojen postmoderneja piirteitä Brian McHalen käsittein, toisaalta taas feministinen ja temaattinen, jolloin analysoidaan runoissa rakentuvaa sukupuolen representaatiota, naisen toimijuutta ja lesboidentiteettiä Teresa de Lauretisin ja Judith Butlerin teorioihin tukeutuen.

Tutkielman tarkemmaksi kohteeksi on valittu viisi runoa: Dámská jízda” (”Naisten ajelu”), ”Džungle”(”Viidakko”) ja ”Zoje která byla mým dragounem” (”Zojalle, ratsusotilaalleni”), ”Krajiny nenavrátna” (”Seutu, jolta ei ole paluuta”), ja ”Drbna” (”Juoruakka”). Runojen postmodernien piirteiden tarkastelussa keskeisellä sijalla ovat Brian McHalen käsite heikko kertovuus sekä lyyrisen minän horjuttaminen.

Tutkielmassa identiteetin määritelmä pohjautuu Stuart Hallin näkemykseen siitä, että identiteetit rakentuvat erojen kautta, suhteessa toisiin ihmisiin. Matkustamisen tematiikkaa lähestytään Caren Kaplanin displacement-käsitteen avulla: matkustaminen voi edustaa erilaisia paikaltaan siirtymisen muotoja, esimerkiksi turismia tai pakolaisuutta.

Sukupuolen tutkimuksen lähtökohtana on Teresa de Lauretisin ajatus sukupuolesta representaationa sekä Judith Butlerin näkemys sukupuolen performatiivisuudesta. Sukupuolen rakentumista runoissa pyritään hahmottamaan analysoimalla puhujan sukupuolta, sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyviä ilmauksia ja toimijoita tekstissä, ja kytkemällä niitä puhujan identiteettiin. Erikseen tarkastellaan vielä runoissa rakentuvaa lesbosubjektia Teresa de Lauretisin esittelemän lesbisen halun erityisyyden näkökulmasta.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisen identiteetin runojen puhujat saavat matkustamisen ja sukupuolen tematiikan kautta - onko matkustaminen vain päämäärätöntä harhailua sattuman heiteltävänä, vai onko sillä jokin syvempi tavoite tai päämäärä? Tärkeä kysymys on myös se, miten matkustaminen, naisen toimijuus ja sukupuolen rakentuminen ovat yhteydessä toisiinsa - miten naiset hahmottavat ja ottavat haltuun sukupuoltaan toiminnan ja tilan kautta. Sukupuolen ja seksuaalisuuden osalta tarkastellaan, miten runot uudelleenkirjoittavat sukupuolta ja kyseenalaistavat heteroseksuaalisen järjestyksen.

Tutkielman avainsanoja: runon puhuja, kertovuus, postmoderni, matka, sukupuoli, naisen toimijuus, heteronormatiivisuus, lesbosubjekti, orientalismi, Tšekki, Svatava Antošová