ETUJA VALVOMASSA EUROOPASSA – tapaustutkimus Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan rakentumisesta

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Euroopan unionin päätöksentekoon kohdistuvaa lobbausta. Tavoitteenani on eritellä lobbausta poliittisen vaikuttamisen keinona, esitellä millaisen kontekstin Euroopan unioni ja suomalainen poliittinen järjestelmä lobbaukselle luovat sekä tuoda tarkastelu käytännön tasolle tapaustutkimuksen avulla. Euroopan unionin päätöksenteon lobbaus tapahtuu sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Tässä suhteessa myös tutkimukseni liikkuu molemmilla tasoilla. Tutkimukseni varsinaisena kohteena on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU-edunvalvonnan rakentuminen. Tarkastelun painopiste on EK:n ja sen eurooppalaisen kattojärjestön Businesseuropen välisissä suhteissa.

Tutkimukseni teoreettisena ohjenuorana on tapaustutkimus. Tarkoituksenani on selvittää kuinka EK pyrkii vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. Lobbauksen saamia muotoja pyritään havainnollistamaan ottamalla analyyttisiksi työkaluiksi vaikuttamisen kolme eri reittiä. Lisäksi pyrin erittelemään EK:n ja BusinessEuropen keskinäistä työnjakoa sekä toisaalta niiden samanmielisyyttä lobattavien asioiden suhteen. Tapaustutkimukseni tavoitteena on aiempien EU-edunvalvontaan liittyvien teoreettisten käsitteiden testaus ja täydentäminen uudessa ympäristössä, ja täten myös uuden tiedon tuottaminen suomalaisen eturyhmän toiminnasta, mahdollisuuksista ja rajoitteista EU-edunvalvonnan kentällä.

Pääasiallinen aineistolähde tutkimuksessa on henkilökohtaiset teemahaastattelut. Haastatteluja varten on luotu teemahaastattelurunko, joka operationaalistaa tutkimusteeman osa-alueet. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällön erittelyä. Aineiston tiivistäminen tapahtuu erittelemällä se luokitusyksiköittäin. Aineiston analyysi on pääasiassa kvalitatiivista, jolloin vastauksien sisältöä kuvataan sanallisesti. Mukana on kuitenkin myös sisällön erittelylle ominaisia kvantitatiivisia piirteitä.

Aineiston analyysi osoitti EK:n lobbauksen olevan painottunutta kansallisen reitin käyttämiseen. Samalla kuitenkin BusinessEurope sai suuren merkityksen EK:n EU-edunvalvontatyössä. Suora vaikuttaminen EU-toimielimiin oli selvästi vähiten käytetty vaikuttamisen tapa. EK:n ja valtionhallinnon väliset suhteet näyttäytyivät aineiston perusteella läheisinä ja epämuodollisina. EK ja BusinessEurope eivät aina ole samanmielisiä tavoitteissaan, jolloin EK lobbaa muita reittejä käyttäen. Lisäksi BusinessEuropen jäsenyydestä huolimatta EK voi tehdä omaa toimintaansa koskevat päätökset varsin itsenäisesti. Tästä huolimatta ryhmien välinen yhteistyö on tiivistä ja se koetaan usein tuloksekkaaksi. BusinessEuropen tuoma hyöty EK:lle koostuu varsinaisen edunvalvontatyön lisäksi sen tarjoamista verkostoista ja tiedonvälityksestä.

Kokonaisuudessaan aiemmat pitkälti ulkomaisessa kontekstissa luodut käsitteet toimivat hyvin tutkimuksessa, ja tutkimus vahvistaa olemassa olevaa käsitejärjestelmää lobbauksesta Euroopan unionissa. Tutkimus todentaa aiemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa luotuja käsityksiä Eurooppa-tason ryhmien toimintatavoista, sisäisestä dynamiikasta ja toiminnan ongelmista. Kansallisen jäsenryhmän Eurooppa-tason ryhmän toimintaan osallistumisen syyt noudattelivat pitkälti tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä seikkoja, samoin kuin ryhmien väliset valtasuhteet. EK:n ja valtionhallinnon tiiviit ja epämuodolliset suhteet vahvistivat kotimaisessa kirjallisuudessa esitetyn arvion EK:sta ”sisäpiirin” toimijana ja ylipäänsä Suomen poliittisen järjestelmän avoimuudesta. Tutkimuskirjallisuus näyttäytyi ristiriitaisena sen suhteen, mikä olisi Eurooppa-tason ryhmän merkitys kansalliselle jäsenryhmälle. Erityisesti Suomen koosta pienenä maana johtuen eurooppalaisen kattojärjestön merkitys kohosi EK:n toiminnassa merkittäväksi.

Asiasanat: lobbaus, edunvalvonta, Euroopan unioni, Elinkeinoelämän keskusliitto, BusinessEurope, teemahaastattelu