Yrityssalaisuuksien suojaaminen työsuhteen päättymisen jälkeen -Erityistarkastelussa sopimusperusteiset suojakeinot
ERLING, JENNI (2008)
ERLING, JENNI
2008
Yritysjuridiikka - Business Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17691
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17691
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yrityssalaisuuksien suojaaminen työsuhteen päättymisen jälkeen. Tutkielma painottuu työnantajan käytettävissä oleviin sopimusperusteisiin suojakeinoihin: kilpailukielto- ja salassapitosopimukseen.
Työntekijän työsuhteen aikainen kilpailevan toiminnan kielto ja yrityssalaisuuksien paljastamisen kielto tulee suoraan työsopimuslaista, mutta työsuhteen päättymisen jälkeen tällaista kieltoa ei ole, ellei asiasta ole erikseen sovittu. Kilpailukielto- ja salassapitosopimuksilla työnantaja voi tietyin edellytyksin laajentaa työntekijän kilpailevan toiminnan kiellon ja yrityssalaisuuksien paljastamisen kiellon koskemaan myös työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa.
Kilpailukieltosopimuksesta säädetään TSL 3:5:ssä, jonka mukaan työnantajalla tulee olla erityisen painava syy sopimuksen tekemiseen.
Salassapitosopimus kuuluu sopimusvapauden piiriin. Tutkimuskohteena ovat perusteet, joilla sopimuksen tekemistä voidaan vaatia, ja sopimuksen sisällölliset rajoitukset.
Vuonna 2003 rikoslain 30:5:ään tehtiin lisäys, jonka mukaan työntekijä ei saa paljastaa työnantajansa yrityssalaisuuksia työsuhteen päättymistä seuraavan kahden vuoden aikana. Jotta tieto katsottaisiin yrityssalaisuudeksi, se edellyttää työnantajalta tiettyjä toimenpiteitä.
Käytännössä yrityssalaisuutta voi olla melkein mikä vain tieto, joka on työnantajalle kilpailullisesti arvokasta. Sen vuoksi yrityssalaisuuden tyhjentävä määrittely on vaikeaa. Yrityssalaisuudelle voidaan kuitenkin antaa tiettyjä tunnusmerkkejä, joiden täyttyessä salainen tieto katsotaan yrityssalaisuudeksi. Näitä tunnusmerkkejä käsitellään tutkielmassa.
Tutkimusote on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielman keskeisinä lähteinä ovat työsopimuslaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja rikoslaki. Lisäksi lakien esityöt ja oikeuskirjallisuus ovat merkittävässä asemassa.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että lainsäädäntöä tulisi vielä tarkentaa kilpailukieltosopimusten sääntelyn osalta. Kilpailukieltosopimuksen sitovuus jää epäselväksi esimerkiksi tilanteessa, jossa työsuhde päättyy työntekijän koeaikana. Koska kilpailukieltosopimus tehdään pääsääntöisesti aina työnantajan vaatimuksesta, se asettaa työnantajalle myös velvollisuuden palata kyseiseen sopimukseen työsuhteen päättyessä epäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi myös salassapitosopimuksista tulisi säätää lailla.
Asiasanat: kilpailukieltosopimus, liikesalaisuus, salassapitosopimus, yrityssalaisuus
Työntekijän työsuhteen aikainen kilpailevan toiminnan kielto ja yrityssalaisuuksien paljastamisen kielto tulee suoraan työsopimuslaista, mutta työsuhteen päättymisen jälkeen tällaista kieltoa ei ole, ellei asiasta ole erikseen sovittu. Kilpailukielto- ja salassapitosopimuksilla työnantaja voi tietyin edellytyksin laajentaa työntekijän kilpailevan toiminnan kiellon ja yrityssalaisuuksien paljastamisen kiellon koskemaan myös työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa.
Kilpailukieltosopimuksesta säädetään TSL 3:5:ssä, jonka mukaan työnantajalla tulee olla erityisen painava syy sopimuksen tekemiseen.
Salassapitosopimus kuuluu sopimusvapauden piiriin. Tutkimuskohteena ovat perusteet, joilla sopimuksen tekemistä voidaan vaatia, ja sopimuksen sisällölliset rajoitukset.
Vuonna 2003 rikoslain 30:5:ään tehtiin lisäys, jonka mukaan työntekijä ei saa paljastaa työnantajansa yrityssalaisuuksia työsuhteen päättymistä seuraavan kahden vuoden aikana. Jotta tieto katsottaisiin yrityssalaisuudeksi, se edellyttää työnantajalta tiettyjä toimenpiteitä.
Käytännössä yrityssalaisuutta voi olla melkein mikä vain tieto, joka on työnantajalle kilpailullisesti arvokasta. Sen vuoksi yrityssalaisuuden tyhjentävä määrittely on vaikeaa. Yrityssalaisuudelle voidaan kuitenkin antaa tiettyjä tunnusmerkkejä, joiden täyttyessä salainen tieto katsotaan yrityssalaisuudeksi. Näitä tunnusmerkkejä käsitellään tutkielmassa.
Tutkimusote on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielman keskeisinä lähteinä ovat työsopimuslaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja rikoslaki. Lisäksi lakien esityöt ja oikeuskirjallisuus ovat merkittävässä asemassa.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että lainsäädäntöä tulisi vielä tarkentaa kilpailukieltosopimusten sääntelyn osalta. Kilpailukieltosopimuksen sitovuus jää epäselväksi esimerkiksi tilanteessa, jossa työsuhde päättyy työntekijän koeaikana. Koska kilpailukieltosopimus tehdään pääsääntöisesti aina työnantajan vaatimuksesta, se asettaa työnantajalle myös velvollisuuden palata kyseiseen sopimukseen työsuhteen päättyessä epäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi myös salassapitosopimuksista tulisi säätää lailla.
Asiasanat: kilpailukieltosopimus, liikesalaisuus, salassapitosopimus, yrityssalaisuus