Turun akatemia innovaatiokeskuksena 1700-luvulla – Porthanin aika verkostotutkimuksen valossa
SAARENMAA, KAISA (2008)
2008
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17689
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17689
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli uushumanisti oppinut, joka toimi Turun akatemiassa kirjastonhoitajana ja kaunopuheisuuden professorina. Porthanilla oli lisäksi merkittävä rooli suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synnyssä. Hän vaikutti Aurora-seurassa ja Suomen Talousseurassa sekä toimitti Suomen ensimmäistä aikakauslehteä. Porthan nostettiin myöhemmin suurmiesasemaan ja 1700-luvun loppua kutsutaan hänen mukaansa ”Porthanin ajaksi”.
Käsillä olevassa tutkielmassa luodaan uudenlainen tulkinta Porthanin ja tämän lähipiirin ajatusmaailmasta ja toiminnasta. 1700-luvun loppu piirtyy innovatiivisena aikakautena Suomen historiassa. Tuona aikana luovuuden perusedellytyksiä – viihtyisää ympäristöä puistoineen ja kahviloineen, dynaamista taloutta, toimivaa infrastruktuuria ja kansainvälisiä yhteyksiä – ryhdyttiin edistämään. Uuden asenteen syntyyn vaikutti paitsi yleinen edistysusko ja hyötyajattelu myös lisääntyneen kaupankäynnin tuoma vauraus ja kansainvälistyminen.
Tutkielmassa muodostetaan Porthanin piiristä synteesi, joka rakentuu paitsi aikalaiskuvauksista ja henkilöhistorioista myös 1990- ja 2000-luvun kaupunki- ja verkostotutkimuksen lähtökohdista. Päälähteinä käytetään oppineiden, erityisesti Porthanin, kirkkoherra Anders Chydeniuksen, professori Johan Gadolinin ja professori Pehr Adrian Gaddin, elämäkerrallista aineistoa. Tärkeimpänä alkuperäislähteenä käytetään Porthanin kirjeenvaihtoa. Porthanin sosiaalista verkostoa mallinnetaan semanttisen webin standardeille pohjaavalla Friend of a Friend-järjestelmällä.
Tutkielmassa esitetään, että Porthanin vaikutusvalta perustui hänen asemaansa ”hyvin kytkeytyneenä napana” 1700-luvun oppineiden verkostossa. Porthan tarkasteli uteliaana aikakautensa ilmiöitä ja liikkui monenlaisissa maailmoissa. Hänellä oli verkosto ja areena, jolla välittää uutta tietoa. Porthanin yhteydet olivat ympäristössään ainutlaatuisia. Puhe Porthanin ajasta ei siten ole pelkkä jälkipolvien katteeton konstruktio, vaan todellinen aikakautta kuvaava seikka.
Asiasanat: H. G. Porthan, verkostotutkimus, innovaatio, 1700-luku
Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli uushumanisti oppinut, joka toimi Turun akatemiassa kirjastonhoitajana ja kaunopuheisuuden professorina. Porthanilla oli lisäksi merkittävä rooli suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synnyssä. Hän vaikutti Aurora-seurassa ja Suomen Talousseurassa sekä toimitti Suomen ensimmäistä aikakauslehteä. Porthan nostettiin myöhemmin suurmiesasemaan ja 1700-luvun loppua kutsutaan hänen mukaansa ”Porthanin ajaksi”.
Käsillä olevassa tutkielmassa luodaan uudenlainen tulkinta Porthanin ja tämän lähipiirin ajatusmaailmasta ja toiminnasta. 1700-luvun loppu piirtyy innovatiivisena aikakautena Suomen historiassa. Tuona aikana luovuuden perusedellytyksiä – viihtyisää ympäristöä puistoineen ja kahviloineen, dynaamista taloutta, toimivaa infrastruktuuria ja kansainvälisiä yhteyksiä – ryhdyttiin edistämään. Uuden asenteen syntyyn vaikutti paitsi yleinen edistysusko ja hyötyajattelu myös lisääntyneen kaupankäynnin tuoma vauraus ja kansainvälistyminen.
Tutkielmassa muodostetaan Porthanin piiristä synteesi, joka rakentuu paitsi aikalaiskuvauksista ja henkilöhistorioista myös 1990- ja 2000-luvun kaupunki- ja verkostotutkimuksen lähtökohdista. Päälähteinä käytetään oppineiden, erityisesti Porthanin, kirkkoherra Anders Chydeniuksen, professori Johan Gadolinin ja professori Pehr Adrian Gaddin, elämäkerrallista aineistoa. Tärkeimpänä alkuperäislähteenä käytetään Porthanin kirjeenvaihtoa. Porthanin sosiaalista verkostoa mallinnetaan semanttisen webin standardeille pohjaavalla Friend of a Friend-järjestelmällä.
Tutkielmassa esitetään, että Porthanin vaikutusvalta perustui hänen asemaansa ”hyvin kytkeytyneenä napana” 1700-luvun oppineiden verkostossa. Porthan tarkasteli uteliaana aikakautensa ilmiöitä ja liikkui monenlaisissa maailmoissa. Hänellä oli verkosto ja areena, jolla välittää uutta tietoa. Porthanin yhteydet olivat ympäristössään ainutlaatuisia. Puhe Porthanin ajasta ei siten ole pelkkä jälkipolvien katteeton konstruktio, vaan todellinen aikakautta kuvaava seikka.
Asiasanat: H. G. Porthan, verkostotutkimus, innovaatio, 1700-luku