Yksityisestä sivistysinnosta valtion kokeilukouluksi - Viipurin tyttökoulu 1921–1940
KOIVUNEN, PIA (2007)
2007
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17688
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17688
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Tutkielma käsittelee vuonna 1921 perustetun Viipurin tyttölyseon historiaa 1920- ja 1930-luvuilla suomalaisen koulutuspolitiikan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miksi Viipurin tyttölyseo perustettiin ja millä tavoin valtion koulutuspolitiikka vaikutti koulun myöhempiin vaiheisiin. Lisäksi pohditaan, millaiseen opetustarpeeseen uusi tyttökoulu Viipurissa vastasi ja ketkä siinä opiskelivat ja opettivat. Koulun vaiheita seurataan aina vuoteen 1940, jolloin se siirtyi sodan seurauksena Tampereelle.
Lähdemateriaalina on käytetty tyttökoulun arkistoaineistoja, painettuja aineistoja, kuten valtiopäiväpöytäkirjoja ja muuta aikalaisaineistoa sekä kahden koulun entisen oppilaan haastatteluja. Aineistoja on tarkasteltu sekä laadullisin että tilastollisin menetelmin.
Viipurin tyttölyseon (myöhemmin. Viipurin tyttökoulu) vaiheet nivoutuvat suomalaisessa koulutuspolitiikassa käytyyn yhtenäiskoulukeskusteluun, jossa keskeisellä sijalla oli kysymys koulutuksen tasa-arvoisuudesta. Vallinneen rinnakkaiskoulujärjestelmän tilalle haluttiin saada kaikille suomalaislapsille yhtenäinen opintie. Yhtenäiskoulujärjestelmää testattiin niin sanottujen uusimuotoisten koulujen avulla 1920-luvulta 1950-luvulle. Uusimuotoisista oppikouluista ei kuitenkaan ollut yhtenäiskoulukysymyksen ratkaisijaksi. Ne jäivät lopulta peruskoulun kaukaisiksi edeltäjiksi, sillä yhtenäinen koulujärjestelmä toteutui vasta 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen myötä.
Asiasanat: Viipurin tyttölyseo, Viipurin suomalainen tyttökoulu, Viipurin tyttökoulu, koulutuksen historia, yhtenäiskoulu, uusimuotoiset koulut, Viipuri, tyttökoulut
Tutkielma käsittelee vuonna 1921 perustetun Viipurin tyttölyseon historiaa 1920- ja 1930-luvuilla suomalaisen koulutuspolitiikan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miksi Viipurin tyttölyseo perustettiin ja millä tavoin valtion koulutuspolitiikka vaikutti koulun myöhempiin vaiheisiin. Lisäksi pohditaan, millaiseen opetustarpeeseen uusi tyttökoulu Viipurissa vastasi ja ketkä siinä opiskelivat ja opettivat. Koulun vaiheita seurataan aina vuoteen 1940, jolloin se siirtyi sodan seurauksena Tampereelle.
Lähdemateriaalina on käytetty tyttökoulun arkistoaineistoja, painettuja aineistoja, kuten valtiopäiväpöytäkirjoja ja muuta aikalaisaineistoa sekä kahden koulun entisen oppilaan haastatteluja. Aineistoja on tarkasteltu sekä laadullisin että tilastollisin menetelmin.
Viipurin tyttölyseon (myöhemmin. Viipurin tyttökoulu) vaiheet nivoutuvat suomalaisessa koulutuspolitiikassa käytyyn yhtenäiskoulukeskusteluun, jossa keskeisellä sijalla oli kysymys koulutuksen tasa-arvoisuudesta. Vallinneen rinnakkaiskoulujärjestelmän tilalle haluttiin saada kaikille suomalaislapsille yhtenäinen opintie. Yhtenäiskoulujärjestelmää testattiin niin sanottujen uusimuotoisten koulujen avulla 1920-luvulta 1950-luvulle. Uusimuotoisista oppikouluista ei kuitenkaan ollut yhtenäiskoulukysymyksen ratkaisijaksi. Ne jäivät lopulta peruskoulun kaukaisiksi edeltäjiksi, sillä yhtenäinen koulujärjestelmä toteutui vasta 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen myötä.
Asiasanat: Viipurin tyttölyseo, Viipurin suomalainen tyttökoulu, Viipurin tyttökoulu, koulutuksen historia, yhtenäiskoulu, uusimuotoiset koulut, Viipuri, tyttökoulut