Ammattieettinen ohjeistus tilintarkastajan riippumattomuuden turvaamisessa
LAHTINEN, MIKKO (2008)
2008
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17673
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17673
Tiivistelmä
Tilintarkastajan riippumattomuus on yksi tilintarkastuksen perusolettamista. Lainsäädännön ohella tilintarkastajan riippumattomuutta pyritään turvaamaan ammattieettisen ohjeistuksen avulla. KHT-yhdistyksen tilintarkastusalan suositusten yhteydessä julkaistaan vuosittain Kansainvälisen Tilintarkastajaliiton IFAC:n laatimat eettiset ohjeet, joista sivumäärältään noin puolet käsittelee riippumattomuusproblematiikkaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää KHT-tilintarkastajia haastattelemalla, miten riippumattomuuden turvaamiseen tähtäävä ammattieettinen ohjeistus näkyy ja vaikuttaa käytännön tilintarkastustoiminnassa.
Ammattieettinen riippumattomuusohjeistus vaikuttaa kaikissa tilintarkastusprosessin vaiheissa koko toimeksiannon keston ajan, mutta haastatteluissa kävi ilmi, että selkeimmin se näkyy toimeksiantoa hyväksyttäessä ja tarkastusta suunniteltaessa.
Eettisissä ohjeissa riippumattomuutta uhkaavat tekijät on ryhmitelty viiteen ryhmään: oman intressin uhka, oman työn tarkastamisen uhka, asian ajon uhka, läheisyyden uhka ja painostuksen uhka. Haastatteluiden perusteella käytännön tilintarkastustyön kannalta yleisimmät ja merkittävimmät uhat riippumattomuudelle syntyvät taloudellisista intresseistä (oman intressin uhka) sekä muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamisesta tilintarkastusasiakkaalle (oman työn tarkastamisen uhka).
Tilintarkastajien tulee käyttää sellaisia varotoimia, jotka poistavat riippumattomuutta uhkaavat tekijät tai ainakin alentavat ne hyväksyttävälle tasolle. Eettisissä ohjeissa varotoimet on jaoteltu luonteensa perusteella kolmeen kokonaisuuteen: ammattikunnan, lainsäädännön tai muun sääntelyn luomat varotoimet, toimeksiantoasiakkaan luomat varotoimet sekä tilintarkastusyhteisön omat järjestelmät ja menettelytavat.
Käytännön tilintarkastustoiminnassa tilintarkastusyhteisöjen omat riippumattomuusohjeistukset ja dokumentointivaatimukset vaikuttavat näkyvimmin riippumattomuutta turvattaessa. Yhteisöjen riippumattomuusohjeet on laadittu IFAC:n eettiseen koodiin pohjautuen, mutta ne ovat haastateltujen mukaan monin paikoin IFAC:n ohjeistusta yksityiskohtaisemmat ja tiukemmat. Muita käytännön tilintarkastustyössä toistuvia riippumattomuuden turvaamista edesauttavia varotoimia ovat muun muassa KHT-yhdistyksen tekemä laadunvalvonta sekä etenkin pörssiyhtiöiden kohdalla säännöllinen riippumattomuusasioiden esille ottaminen tarkastusvaliokuntien kanssa kommunikoitaessa.
Avainsanat: tilintarkastajan riippumattomuus, ammattietiikka, tilintarkastajien eettinen ohjeistus
Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää KHT-tilintarkastajia haastattelemalla, miten riippumattomuuden turvaamiseen tähtäävä ammattieettinen ohjeistus näkyy ja vaikuttaa käytännön tilintarkastustoiminnassa.
Ammattieettinen riippumattomuusohjeistus vaikuttaa kaikissa tilintarkastusprosessin vaiheissa koko toimeksiannon keston ajan, mutta haastatteluissa kävi ilmi, että selkeimmin se näkyy toimeksiantoa hyväksyttäessä ja tarkastusta suunniteltaessa.
Eettisissä ohjeissa riippumattomuutta uhkaavat tekijät on ryhmitelty viiteen ryhmään: oman intressin uhka, oman työn tarkastamisen uhka, asian ajon uhka, läheisyyden uhka ja painostuksen uhka. Haastatteluiden perusteella käytännön tilintarkastustyön kannalta yleisimmät ja merkittävimmät uhat riippumattomuudelle syntyvät taloudellisista intresseistä (oman intressin uhka) sekä muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamisesta tilintarkastusasiakkaalle (oman työn tarkastamisen uhka).
Tilintarkastajien tulee käyttää sellaisia varotoimia, jotka poistavat riippumattomuutta uhkaavat tekijät tai ainakin alentavat ne hyväksyttävälle tasolle. Eettisissä ohjeissa varotoimet on jaoteltu luonteensa perusteella kolmeen kokonaisuuteen: ammattikunnan, lainsäädännön tai muun sääntelyn luomat varotoimet, toimeksiantoasiakkaan luomat varotoimet sekä tilintarkastusyhteisön omat järjestelmät ja menettelytavat.
Käytännön tilintarkastustoiminnassa tilintarkastusyhteisöjen omat riippumattomuusohjeistukset ja dokumentointivaatimukset vaikuttavat näkyvimmin riippumattomuutta turvattaessa. Yhteisöjen riippumattomuusohjeet on laadittu IFAC:n eettiseen koodiin pohjautuen, mutta ne ovat haastateltujen mukaan monin paikoin IFAC:n ohjeistusta yksityiskohtaisemmat ja tiukemmat. Muita käytännön tilintarkastustyössä toistuvia riippumattomuuden turvaamista edesauttavia varotoimia ovat muun muassa KHT-yhdistyksen tekemä laadunvalvonta sekä etenkin pörssiyhtiöiden kohdalla säännöllinen riippumattomuusasioiden esille ottaminen tarkastusvaliokuntien kanssa kommunikoitaessa.
Avainsanat: tilintarkastajan riippumattomuus, ammattietiikka, tilintarkastajien eettinen ohjeistus