Isäksi 2000-luvun Suomessa : Narratiivinen tutkimus isäksi tulemisesta identiteettiprojektina
HAAPALA, SAARA (2008)
2008
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17665
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17665
Tiivistelmä
Tämä on tutkimus isäksi tulemisesta suomalaisessa 2000-luvun yhteiskunnassa. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on rakentaa kulttuurisia mallitarinoita isäksi tulemisesta ja isien henkilökohtaisia tarinoita isäksi tulemisesta ja tarkastella näiden tarinoiden keskinäistä suhdetta.
Tutkimusaineistona ovat vuoden 2006 Vauva-lehden kirjoitukset isäksi tulemisesta ja isyydestä sekä viidelle isälle tehdyt haastattelut. Näitä empiirisiä aineistoja on tarkasteltu narratiivisella otteella; niistä rakennetaan isäksi tulemisen tarinoita. Tutkimuskysymyksinä ovat minkälaista tarinaa isäksi tulemisesta kerrotaan perheaiheisessa aikakauslehdessä, minkälaisia tarinoita isät kertovat isäksi tulemisestaan ja onko näillä lehtiaineistosta konstruoiduilla tarinoilla ja isien haastatteluista konstruoiduilla tarinoilla jonkunlaista tarttumapintaa keskenään.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimii Rom Harrén (1983) teoria identiteettiprojektien kehästä, jossa ajatellaan yksilön identiteetin rakentuvan kehämäisenä prosessina, jossa sekä kulttuurinen perimä että yksilön omat merkityksenannot rakentavat identiteettiä. Nämä tutkimuksessa rakennettavat kulttuuriset mallitarinat ja isien henkilökohtaiset tarinat ja niiden keskinäinen suhde ovat keino koetella Harrén teorian toimivuutta tämänkaltaisessa elämän muutostilanteessa.
Tutkimustulokset kertovat, että isyys on kulttuurisesti moninaista. Perheaiheinen aikakauslehti esittää kirjoituksissaan useammanlaista kuvaa isyydestä. Perinteisen isyyden mallitarinasta nousee esiin keskeisimpänä teemana epävarmuuden tunteet vanhemmuuden alkutaipaleella. Aktiivisen isyyden mallitarinassa oleellisin sisältöteema ovat isien itsereflektiot vastuusta, arvoista ja syyllisyydestä. Haastatteluaineiston perusteella voi todeta, että isien henkilökohtaiset isäksi tulemisen tarinat rakentuvat voimakkaammin isien henkilökohtaisten kokemusten perusteella kuin kulttuuristen isyystarinoiden kautta.
Harrén teorian mukaan kulttuuriset mallit ovat henkilökohtaisia kokemuksia voimakkaammassa roolissa identiteetin muodostumisessa. Tämän tutkimuksen perusteella isien henkilökohtaiset kokemukset ovat kulttuurisia malleja määräävämmässä roolissa. Kulttuurisilla malleilla on kuitenkin myös osansa isäksi tulemisen yhteydessä, isäksi tuleminen ei siis näyttäydy puhtaasti henkilökohtaisena prosessina.
Asiasanat: Identiteetti, isyys, narratiivisuus, vanhemmuus
Tutkimusaineistona ovat vuoden 2006 Vauva-lehden kirjoitukset isäksi tulemisesta ja isyydestä sekä viidelle isälle tehdyt haastattelut. Näitä empiirisiä aineistoja on tarkasteltu narratiivisella otteella; niistä rakennetaan isäksi tulemisen tarinoita. Tutkimuskysymyksinä ovat minkälaista tarinaa isäksi tulemisesta kerrotaan perheaiheisessa aikakauslehdessä, minkälaisia tarinoita isät kertovat isäksi tulemisestaan ja onko näillä lehtiaineistosta konstruoiduilla tarinoilla ja isien haastatteluista konstruoiduilla tarinoilla jonkunlaista tarttumapintaa keskenään.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimii Rom Harrén (1983) teoria identiteettiprojektien kehästä, jossa ajatellaan yksilön identiteetin rakentuvan kehämäisenä prosessina, jossa sekä kulttuurinen perimä että yksilön omat merkityksenannot rakentavat identiteettiä. Nämä tutkimuksessa rakennettavat kulttuuriset mallitarinat ja isien henkilökohtaiset tarinat ja niiden keskinäinen suhde ovat keino koetella Harrén teorian toimivuutta tämänkaltaisessa elämän muutostilanteessa.
Tutkimustulokset kertovat, että isyys on kulttuurisesti moninaista. Perheaiheinen aikakauslehti esittää kirjoituksissaan useammanlaista kuvaa isyydestä. Perinteisen isyyden mallitarinasta nousee esiin keskeisimpänä teemana epävarmuuden tunteet vanhemmuuden alkutaipaleella. Aktiivisen isyyden mallitarinassa oleellisin sisältöteema ovat isien itsereflektiot vastuusta, arvoista ja syyllisyydestä. Haastatteluaineiston perusteella voi todeta, että isien henkilökohtaiset isäksi tulemisen tarinat rakentuvat voimakkaammin isien henkilökohtaisten kokemusten perusteella kuin kulttuuristen isyystarinoiden kautta.
Harrén teorian mukaan kulttuuriset mallit ovat henkilökohtaisia kokemuksia voimakkaammassa roolissa identiteetin muodostumisessa. Tämän tutkimuksen perusteella isien henkilökohtaiset kokemukset ovat kulttuurisia malleja määräävämmässä roolissa. Kulttuurisilla malleilla on kuitenkin myös osansa isäksi tulemisen yhteydessä, isäksi tuleminen ei siis näyttäydy puhtaasti henkilökohtaisena prosessina.
Asiasanat: Identiteetti, isyys, narratiivisuus, vanhemmuus