Fruktoosi vai hedelmäsokeri? Maallikoiden ja asiantuntijoiden ravitsemusaiheisten käsitteiden ja ilmaisujen semanttiset suhteet ja esiintyminen asiasanastoissa
POIKONEN, TUULA (2008)
POIKONEN, TUULA
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17662
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17662
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata maallikoiden ja asiantuntijoiden käyttämien käsitteiden ja niiden ilmaisujen muodostamia semanttisia suhteita diabetekseen liittyvissä ravitsemusaiheisissa kysymyksissä ja vastauksissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi, miten asiasanastot YSO ja FinMeSH kattoivat nämä ilmaisut.
Tutkimusaineisto koottiin poimimalla NovoDiabetespalvelun (www.novodiabetespalvelu.fi) ylläpitämästä diabeetikoille tarkoitetusta kysymyspalvelusta 50 ruoka ja ruokavalio –aiheista kysymys-vastausparia. Kysymyksistä ja vastauksista tunnistettiin ravitsemusaiheiset käsitteet ja ilmaisut sekä määriteltiin niiden muodostamat ekvivalenssisuhteet, hierarkkiset eli geneeriset, instanssi- ja osa-kokonaisuussuhteet, assosiaatiosuhteet ja kausaalisuhteet. Ilmaisuja verrattiin lisäksi asiasanastoihin. Aineiston tilastollinen analyysi tehtiin SPSS –ohjelmalla.
Asiantuntijoiden vastaukset olivat maallikoiden kysymyksiä huomattavasti pidempiä ja sisälsivät enemmän käsitteitä, ilmaisuja ja niiden välisiä suhteita. Ero kysymysten ja vastausten välillä oli tilastollisesti merkitsevä käsitteiden ja ilmaisujen lukumäärissä sekä suhdetyypeistä ekvivalenssisuhteiden, geneeristen suhteiden ja assosiaatiosuhteiden määrissä. Muutoin maallikoiden ja asiantuntijoiden käyttämän kielen välillä ei havaittu suuria eroja. Suhdetyypit jakautuivat samaan tapaan kysymyksissä ja vastauksissa. Molemmissa esiintyi eniten geneerisiä suhteita sekä assosiaatiosuhteita. Vastausten esimerkinomainen luonne lisäsi niissä esiintyneiden hierarkia- ja assosiaatiosuhteiden määrää.
Asiasanastot kattoivat maallikoiden ja asiantuntijoiden käyttämät ilmaisut suunnilleen yhtä suuressa määrin. Myös YSO:n ja FinMeSH:n keskinäisessä vertailussa niiden katteet olivat lähestulkoon yhtä suuret. Suurin ero sekä kysymysten ja vastausten välisessä että asiasanastojen keskinäisessä vertailussa esiintyi osa-kokonaisuussuhteisissa laajemmissa termeissä, jotka FinMeSH kattoi huomattavasti YSO:a paremmin etenkin maallikoiden ilmaisujen osalta. Kaiken kaikkiaan sanastot vastasivat melko pieneen osaan sekä maallikoiden että asiantuntijoiden ilmaisuja. Molempien ryhmien ilmaisuista noin 60 prosenttia puuttui sanastoista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä ilmaisut esiintyivät molemmissa asiasanastoissa. Sanastojen päällekkäiskate osoittautui melko pieneksi, sillä sekä maallikoiden että asiantuntijoiden ilmaisuista vain noin 23 prosenttia esiintyi sekä YSO:ssa että FinMeSH:ssä. Suurimmat päällekkäiskatteet oli kysymyksissä geneerisen suhteen muodostaneilla laajemmilla termeillä sekä vastauksissa synonyymeillä.
Asiasanat: maallikot, asiantuntijat, käsitteet, ilmaisut, semanttiset suhteet, asiasanastot
Tutkimusaineisto koottiin poimimalla NovoDiabetespalvelun (www.novodiabetespalvelu.fi) ylläpitämästä diabeetikoille tarkoitetusta kysymyspalvelusta 50 ruoka ja ruokavalio –aiheista kysymys-vastausparia. Kysymyksistä ja vastauksista tunnistettiin ravitsemusaiheiset käsitteet ja ilmaisut sekä määriteltiin niiden muodostamat ekvivalenssisuhteet, hierarkkiset eli geneeriset, instanssi- ja osa-kokonaisuussuhteet, assosiaatiosuhteet ja kausaalisuhteet. Ilmaisuja verrattiin lisäksi asiasanastoihin. Aineiston tilastollinen analyysi tehtiin SPSS –ohjelmalla.
Asiantuntijoiden vastaukset olivat maallikoiden kysymyksiä huomattavasti pidempiä ja sisälsivät enemmän käsitteitä, ilmaisuja ja niiden välisiä suhteita. Ero kysymysten ja vastausten välillä oli tilastollisesti merkitsevä käsitteiden ja ilmaisujen lukumäärissä sekä suhdetyypeistä ekvivalenssisuhteiden, geneeristen suhteiden ja assosiaatiosuhteiden määrissä. Muutoin maallikoiden ja asiantuntijoiden käyttämän kielen välillä ei havaittu suuria eroja. Suhdetyypit jakautuivat samaan tapaan kysymyksissä ja vastauksissa. Molemmissa esiintyi eniten geneerisiä suhteita sekä assosiaatiosuhteita. Vastausten esimerkinomainen luonne lisäsi niissä esiintyneiden hierarkia- ja assosiaatiosuhteiden määrää.
Asiasanastot kattoivat maallikoiden ja asiantuntijoiden käyttämät ilmaisut suunnilleen yhtä suuressa määrin. Myös YSO:n ja FinMeSH:n keskinäisessä vertailussa niiden katteet olivat lähestulkoon yhtä suuret. Suurin ero sekä kysymysten ja vastausten välisessä että asiasanastojen keskinäisessä vertailussa esiintyi osa-kokonaisuussuhteisissa laajemmissa termeissä, jotka FinMeSH kattoi huomattavasti YSO:a paremmin etenkin maallikoiden ilmaisujen osalta. Kaiken kaikkiaan sanastot vastasivat melko pieneen osaan sekä maallikoiden että asiantuntijoiden ilmaisuja. Molempien ryhmien ilmaisuista noin 60 prosenttia puuttui sanastoista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä ilmaisut esiintyivät molemmissa asiasanastoissa. Sanastojen päällekkäiskate osoittautui melko pieneksi, sillä sekä maallikoiden että asiantuntijoiden ilmaisuista vain noin 23 prosenttia esiintyi sekä YSO:ssa että FinMeSH:ssä. Suurimmat päällekkäiskatteet oli kysymyksissä geneerisen suhteen muodostaneilla laajemmilla termeillä sekä vastauksissa synonyymeillä.
Asiasanat: maallikot, asiantuntijat, käsitteet, ilmaisut, semanttiset suhteet, asiasanastot