The Construction of Masculinities in W.B. Yeats' Fairy and Folk Tales of the Irish Peasantry and Irish Fairy Tales
PAASOVAARA, TUOMAS (2008)
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17659
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17659
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen maskuliinisuuksien representaatioiden rakentumista kahdessa W. B. Yeatsin (1865–1939) kokoamassa satuantologiassa, 'Fairy and Folk Tales of the Irish Peasantry' ja 'Irish Fairy Tales', jotka julkaistiin ensimmäisen kerran vuosina 1888 ja 1892.
Sukupuolen rakentumista klassisissa saduissa on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon, mutta vaikka näissä tutkimuksissa on tarkasteltu sukupuolta hyvinkin monimuotoisesti, päähuomio on vain harvoin kohdistettu nimenomaan mieheyksien ja maskuliinisuuksien tutkimiseen. Oma tutkielmani keskittyy tarkoituksellisesti tutkimaan nimenomaan maskuliinisuuksien rakenteita, mutta käsittelee samalla myös laajemmin sosiaalisen sukupuolen ja feminiinisyyksien rakentumista.
Johdantoluvussa luon katsauksen Yeatsiin 1800-luvun lopussa työskennelleenä kirjailijana ja erittelen syitä, jotka antoivat hänelle sysäyksen kokoelmien kirjoittamiseen. Luvussa 2 esitän ne sosiaalisen sukupuolen rakentumista koskevat teoriat, joiden valossa analysoin Yeatsin keräämää satumateriaalia. Maskuliinisuutta on rakennettu eri tavoin eri aikoina, ja monet yhteiskunnalliset ilmiöt ovat vaikuttaneet siihen, miten maskuliinisuuksia on kulloinkin rakennettu. Kuva maskuliinisuudesta muodostetaan yleisesti sen kautta, miten se yhdistyy feminiinisyyteen, ja nämä kaksi sosiaalista sukupuolta asetetaan toisilleen vastakkaisiksi. On kuitenkin hyödyllistä tarkastella maskuliinisuutta etenkin sitä muovaavien valtarakenteiden kautta, jotta maskuliinisuuksien rakentumista voidaan analysoida tarkemmin.
Luku 3 tarkastelee kolmea tutkielmalleni tärkeintä teoreettista lähestymistapaa, joiden avulla satukirjallisuutta on tutkittu: psykologista, sosiohistoriallista ja feminististä. Psykologinen lähestymistapa pitää tärkeimpänä tutkimuskohteena satujen symboliikan tutkimista ja sitä, miten ja minkälaisia psykologisia viestejä saduissa välitetään lukijalle. Sosiohistoriallinen lähestymistapa puolestaan korostaa, että sadut eivät ole muuttumattomia vaan kehittyvät aikojen kuluessa eri yhteiskunnissa ja että satuja voi lukea kulloisenkin yhteiskunnan ja ajan kuvastimena. Feministinen satututkimus taas yhdistelee eri tieteenalojen metodeja ja analysoi sosiaalisen sukupuolen rakentumista ja ilmenemistä satukirjallisuudessa.
Luvussa 4 analysoin teorialukujen esiin nostamia lähestymistapojen avulla, kuinka aineistossani rakennetaan maskuliinisuuksien representaatioita. Tutkin maskuliinisuuksien suhdetta feminiinisyyksiin sekä toisiin maskuliinisuuksiin. Aineistossani sukupuolet nähdään toisilleen vastakkaisina, mikä on hyvin yleistä perinteisessä satukirjallisuudessa, ja kumpaakin sukupuolta määrittävät tietyt, usein toisilleen vastakkaiset ominaisuudet. Miesten välisessä kanssakäymisessä maskuliinisuudet rakentuvat pitkälti kilpailuhenkisiksi, koska miestenkeskisten mittelöiden voittaminen on yksi tärkeimmistä tavoista osoittaa oma maskuliinisuus. Satujen maskuliinisuudet rakentuvatkin hyvin paljon sankarien oveluuden ympärille. Se, miten satujen päähenkilöt petkuttavat muita kielen avulla, on hyvin keskeinen elementti maskuliinisuuksien muodostumisessa; joka käyttää kieltä taitavasti saavuttaa jatkuvasti etulyöntiaseman muihin nähden. Loppuyhteenveto luvussa 5 kertaa tutkielmani tärkeimmät löydökset ja nostaa esiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita.
Sukupuolen rakentumista klassisissa saduissa on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon, mutta vaikka näissä tutkimuksissa on tarkasteltu sukupuolta hyvinkin monimuotoisesti, päähuomio on vain harvoin kohdistettu nimenomaan mieheyksien ja maskuliinisuuksien tutkimiseen. Oma tutkielmani keskittyy tarkoituksellisesti tutkimaan nimenomaan maskuliinisuuksien rakenteita, mutta käsittelee samalla myös laajemmin sosiaalisen sukupuolen ja feminiinisyyksien rakentumista.
Johdantoluvussa luon katsauksen Yeatsiin 1800-luvun lopussa työskennelleenä kirjailijana ja erittelen syitä, jotka antoivat hänelle sysäyksen kokoelmien kirjoittamiseen. Luvussa 2 esitän ne sosiaalisen sukupuolen rakentumista koskevat teoriat, joiden valossa analysoin Yeatsin keräämää satumateriaalia. Maskuliinisuutta on rakennettu eri tavoin eri aikoina, ja monet yhteiskunnalliset ilmiöt ovat vaikuttaneet siihen, miten maskuliinisuuksia on kulloinkin rakennettu. Kuva maskuliinisuudesta muodostetaan yleisesti sen kautta, miten se yhdistyy feminiinisyyteen, ja nämä kaksi sosiaalista sukupuolta asetetaan toisilleen vastakkaisiksi. On kuitenkin hyödyllistä tarkastella maskuliinisuutta etenkin sitä muovaavien valtarakenteiden kautta, jotta maskuliinisuuksien rakentumista voidaan analysoida tarkemmin.
Luku 3 tarkastelee kolmea tutkielmalleni tärkeintä teoreettista lähestymistapaa, joiden avulla satukirjallisuutta on tutkittu: psykologista, sosiohistoriallista ja feminististä. Psykologinen lähestymistapa pitää tärkeimpänä tutkimuskohteena satujen symboliikan tutkimista ja sitä, miten ja minkälaisia psykologisia viestejä saduissa välitetään lukijalle. Sosiohistoriallinen lähestymistapa puolestaan korostaa, että sadut eivät ole muuttumattomia vaan kehittyvät aikojen kuluessa eri yhteiskunnissa ja että satuja voi lukea kulloisenkin yhteiskunnan ja ajan kuvastimena. Feministinen satututkimus taas yhdistelee eri tieteenalojen metodeja ja analysoi sosiaalisen sukupuolen rakentumista ja ilmenemistä satukirjallisuudessa.
Luvussa 4 analysoin teorialukujen esiin nostamia lähestymistapojen avulla, kuinka aineistossani rakennetaan maskuliinisuuksien representaatioita. Tutkin maskuliinisuuksien suhdetta feminiinisyyksiin sekä toisiin maskuliinisuuksiin. Aineistossani sukupuolet nähdään toisilleen vastakkaisina, mikä on hyvin yleistä perinteisessä satukirjallisuudessa, ja kumpaakin sukupuolta määrittävät tietyt, usein toisilleen vastakkaiset ominaisuudet. Miesten välisessä kanssakäymisessä maskuliinisuudet rakentuvat pitkälti kilpailuhenkisiksi, koska miestenkeskisten mittelöiden voittaminen on yksi tärkeimmistä tavoista osoittaa oma maskuliinisuus. Satujen maskuliinisuudet rakentuvatkin hyvin paljon sankarien oveluuden ympärille. Se, miten satujen päähenkilöt petkuttavat muita kielen avulla, on hyvin keskeinen elementti maskuliinisuuksien muodostumisessa; joka käyttää kieltä taitavasti saavuttaa jatkuvasti etulyöntiaseman muihin nähden. Loppuyhteenveto luvussa 5 kertaa tutkielmani tärkeimmät löydökset ja nostaa esiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita.