Kohteliaisuusstrategiat suomen- ja vironkielisissä direktiivisissä ilmauksissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kielellisiä keinoja on käytetty kohteliaisuuden ilmaisemiseen suomen- ja vironkielisissä direktiivisissä ilmauksissa. Tutkielmassa myös vertaillaan eri keinojen käytön kielittäisiä ja tilanteittaisia jakaumia. Tutkimus kuuluu pragmatiikan ja vertailevan kielentutkimuksen alaan. Tutkimus on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös joitakin kvantitatiiviksi luokiteltavia havaintoja.

Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisella kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa on kuvailtu sanallisesti erilaisia tilanteita, joihin informanttien on odotettu reagoivan direktiivisellä ilmauksella. Tilanteita oli yhteensä 18. Osassa niistä puhuja ja puhuteltava olivat toisilleen tuttuja ja osassa taas vieraita. Myös puhujan ja puhuteltavan sosiaalisten statusten suhde vaihteli tilanteittain. Informantteja oli yhteensä 48. Heistä 24 oli suomenkielisiä ja 24 vironkielisiä. Informantit olivat 19–31-vuotiaita korkeakouluopiskelijoita tai korkea-asteelta valmistuneita. Tutkittavia puheenvuoroja oli yhteensä 864.

Tutkimuksessa todettiin, että aineiston vironkielisessä osassa käytettiin selvästi enemmän imperatiivimuotoisia direktiivisiä ilmauksia kuin suomenkielisessä osassa. Vironkielisessä aineistonosassa imperatiiveja myös käytettiin useammantyyppisissä tilanteissa kuin suomenkielisessä aineistonosassa. Sekä viron- että suomenkielisessä aineistonosassa suurin osa direktiivisistä ilmauksista oli kuitenkin kysymyksen muotoisia. Havaittiin myös, että teitittelyä oli käytetty vironkielisissä puheenvuoroissa selvästi enemmän kuin suomenkielisissä. Teitittely oli vironkielisessä aineistonosassa painottunut selvästi tilanteisiin, joissa puhuteltava on puhujalle vieras. Vastaavissa tilanteissa suomenkielisissä puheenvuoroissa oli sen sijaan usein kierretty puhuteltavaan viittaaminen kokonaan. Suomenkielisessä aineistonosassa teitittely oli painottunut tilanteisiin, joissa puhuteltava oli jonkinlaisessa auktoriteettiasemassa puhujaan nähden. Vironkielisissä direktiivisissä ilmauksissa puhuteltava oli myös esitetty toiminnan agenttina useammin kuin suomenkielisissä ilmauksissa. Konditionaalimuotoja käytettiin runsaasti molemmissa kielissä. Vironkielisissä puheenvuoroissa kohteliaisuutta ilmaistiin usein myös kohteliaisuusfraaseilla palun ja ole hea, joita taas ei juuri esiintynyt suomenkielisissä puheenvuoroissa. Sekä viron- että suomenkielisissä puheenvuoroissa käytettiin lisäksi melko runsaasti ilmauksia, joilla vähäteltiin direktiivisessä ilmauksessa mainittua tekemistä. Suomenkielisissä puheenvuoroissa vähäteltiin useimmiten tekemisen määrää, vironkielisissä puheenvuoroissa puolestaan tekemiseen kuluvaa aikaa.

Kohteliaisuuden ilmaisukeinojen valinta yksittäisessä tilanteessa vaikutti sekä viron- että suomenkielisissä puheenvuoroissa liittyvän toisaalta puhujan ja puhuteltavan väliseen suhteeseen ja toisaalta puhetilanteen ominais- ja erityispiirteisiin.

Avainsanat: kohteliaisuus, direktiivisyys, pragmatiikka, kontrastiivinen tutkimus, viron kieli