ERITYYPPISTEN VAPAA-AJAN LIIKUNTA-AKTIIVISUUKSIEN YHTEYS TASAPAINOON JA ALARAAJOJEN TOIMINNALLISEEN VOIMAAN
LINDSTRÖM, PAULA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LINDSTRÖM, PAULA
2008
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2008-01-10Tiivistelmä
Tämä pro-gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusartikkelista. Kirjallisuuskatsaus ja siihen liittyvän tutkimusartikkelin teoreettinen viitekehys rakentuvat Bouchardin ja Shephardin (1994) esittelemän fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja terveyden välisiä yhteyksiä esittelevän mallin ympärille. Tutkielma rajautuu erityisesti fyysisen aktiivisuuden ja kunnon välisen yhteyden selvittämiseen. Kunnon ja terveyden välistä yhteyttä tarkastellaan ainoastaan kirjallisuuskatsauksessa.
Ei ole olemassa paljoakaan tietoa siitä, miten vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä aikuisväestön motoriseen ja tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon. Aihealuetta koskevien liikuntasuositusten perustaksi tarvitaankin lisää tutkimustietoa.
Tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden ja motorisen ja tuki- ja liikuntaelimistön välistä yhteyttä ja samalla myös sitä, onko UKK-instituutin liikuntapiirakkamalliin sisältyvä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävän liikunnan suositus validi. Motorisen kunnon osoittimena käytettiin tutkimuksessa UKK-instituutin terveyskuntotestistöön sisältyvien tasapainotestien tuloksia ja tuki- ja liikuntaelimistön kunnon osoittimena askelkyykistystestin avulla mitattua alaraajojen toiminnallista voimaa. Tutkimuksen aineisto on peräisin Kansanterveyslaitoksen hallinnoimasta Terveys 2000-tutkimuksesta ja siihen liittyvästä UKK-instituutin satelliittitutkimuksesta Väestön fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys. Tutkimus rajattiin koskemaan 30 - 69 -vuotiasta aikuisväestöä, jolloin tutkittavia oli kaikkiaan 575.
Tutkimusryhmäläisten harrastama vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus luokiteltiin kestävyystyyppiseksi liikunnaksi, lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäväksi liikunnaksi ja perusliikunnaksi. Erityyppisten liikunta-aktiivisuuksien yhteyttä tasapainoon ja alaraajojen toiminnalliseen voimaan analysoitiin logististen regressioanalyysimallien avulla.
Lihaskunto- ja liikehallintatyyppisen liikunnan harrastaminen oli yhteydessä sekä hyvään staattiseen ja dynaamiseen tasapainokykyyn että alaraajojen toiminnalliseen voimaan. Merkitsevä yhteys löytyi myös kestävyystyyppisen liikunnan harrastamisen ja hyvän staattisen tasapainon väliltä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että UKK-instituutin suositus on aikuisväestöä koskien validi.
Avainsanat: vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus, terveyskunto, tasapaino, alaraajavoima
Ei ole olemassa paljoakaan tietoa siitä, miten vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä aikuisväestön motoriseen ja tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon. Aihealuetta koskevien liikuntasuositusten perustaksi tarvitaankin lisää tutkimustietoa.
Tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden ja motorisen ja tuki- ja liikuntaelimistön välistä yhteyttä ja samalla myös sitä, onko UKK-instituutin liikuntapiirakkamalliin sisältyvä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävän liikunnan suositus validi. Motorisen kunnon osoittimena käytettiin tutkimuksessa UKK-instituutin terveyskuntotestistöön sisältyvien tasapainotestien tuloksia ja tuki- ja liikuntaelimistön kunnon osoittimena askelkyykistystestin avulla mitattua alaraajojen toiminnallista voimaa. Tutkimuksen aineisto on peräisin Kansanterveyslaitoksen hallinnoimasta Terveys 2000-tutkimuksesta ja siihen liittyvästä UKK-instituutin satelliittitutkimuksesta Väestön fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys. Tutkimus rajattiin koskemaan 30 - 69 -vuotiasta aikuisväestöä, jolloin tutkittavia oli kaikkiaan 575.
Tutkimusryhmäläisten harrastama vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus luokiteltiin kestävyystyyppiseksi liikunnaksi, lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäväksi liikunnaksi ja perusliikunnaksi. Erityyppisten liikunta-aktiivisuuksien yhteyttä tasapainoon ja alaraajojen toiminnalliseen voimaan analysoitiin logististen regressioanalyysimallien avulla.
Lihaskunto- ja liikehallintatyyppisen liikunnan harrastaminen oli yhteydessä sekä hyvään staattiseen ja dynaamiseen tasapainokykyyn että alaraajojen toiminnalliseen voimaan. Merkitsevä yhteys löytyi myös kestävyystyyppisen liikunnan harrastamisen ja hyvän staattisen tasapainon väliltä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että UKK-instituutin suositus on aikuisväestöä koskien validi.
Avainsanat: vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus, terveyskunto, tasapaino, alaraajavoima