Hoitohenkilöstö verkkoviestinnän käyttäjänä. Sähköposti ja Intranet hoitohenkilöstön tiedonkulun välineinä

Abstract

Sähköinen tiedonvälitys hoitotyössä on lisääntynyt. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilöstön sähköpostin ja Intranetin käyttöä. Tutkimuksessa selvitetään demografisten tekijöiden yhteyttä hoitohenkilöstön sähköpostin ja Intranetin käyttöön. Tutkimuksessa kuvataan hoitohenkilöstön tietoverkkoon pääsyä, sähköpostin ja Intranetin käytön osaamista sekä asennoitumista niihin. Tutkimuksessa tarkastellaan tietoverkkoon pääsyn, osaamisen ja asenteiden yhteyttä sähköpostin ja Intranetin käyttöön.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahden eteläsuomalaisen aluesairaalan 390 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Vastausprosentti oli 59 % (N=229). Tutkimusaineisto kerättiin tässä tutkimuksessa kehitetyllä kyselylomakkeella kesäkuussa 2007. Kyselylomakkeessa oli 96 kysymystä.

Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 14.0 –tilasto-ohjelmalla käyttäen frekvenssi- ja prosenttijakaumia, ristiintaulukointia, t-testiä, Mann Whitneyn U-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia sekä korrelaatioita ja kvartiileita. Aineistosta muodostettiin kahdeksan summamuuttujaa, jotka kuvasivat käyttöä, pääsyä, osaamista ja asenteita.

Tutkimustulosten mukaan nuoret osasivat käyttää paremmin sähköpostia ja Intranetia sekä käyttivät runsaammin sähköpostia. Varttuneempi hoitohenkilöstö käytti useimmin sähköpostia ja Intranetia. Sähköpostia ja Intranetia käytettiin yleensä kerran kahdessa viikossa, mutta sähköposti luettiin lähes päivittäin. Osa hoitohenkilöstöstä ei lukenut sähköpostia lainkaan. Hoitohenkilöstö pääsi verkkoon melko hyvin. Heidän osaamisensa oli melko hyvää ja asennoitumisensa melko positiivista.

Hoitohenkilöstön osaaminen ja asenteet olivat yhteydessä sähköpostin ja Intranetin käytön määrään ja useuteen. Osaamisen parantuessa ja asenteiden muuttuessa positiivisemmiksi käytön määrä ja useus lisääntyivät. Osaamisen parantuessa myös asenteet muuttuivat positiivisemmiksi. Pääsyn helpottuessa osaaminen parani ja asennoituminen muuttui positiivisemmaksi. Asenteiden muuttuessa positiivisemmiksi käytön määrä ja useus lisääntyivät.

Johtopäätöksenä voi todeta, että tietoverkkoon pääsyn entistä paremmalla mahdollistamisella, osaamisen parantamisella, koulutuksiin osallistumisella sekä asenteiden positiivisuudella sähköpostin ja Intranetin käyttöä kohtaan voidaan niiden käyttöä viestinnän välineinä lisätä. Niiden käytöstä on kuitenkin muistettava sopia yhteisesti. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä ja tasapainotetun mittariston osana.

Avainsanat: hoitohenkilöstö, sähköposti, Intranet