Valtionhallinnon uusi palkkausjärjestelmä : näkökulmina oikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuuden kokemisen vaikutukset työmotivaatioon

Abstract

Suomen valtionhallinnossa on viimeisten viidentoista vuoden aikana siirrytty työn vaativuuden ja työssä suoriutumisen arviointiin perustuviin palkkausjärjestelmiin. Valtionhallinnon uusien palkkausjärjestelmien tarkoituksena on motivoida valtion virkamiehiä työskentelemään motivoituneesti, sitoutuneesti, tuloksellisesti ja taloudellisesti tehokkaasti ottaen huomioon sekä organisaation että työntekijän henkilökohtaiset tavoitteet. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvailla uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä valtion organisaatioissa ilmiönä, jolla on ollut vaikutuksia koko organisaation henkilöstön työn sisältöön, työmotivaatioon, sekä organisaatioilmapiiriin. Tutkielman empiirisen osuuden tarkoituksena on selvittää yhden valtion organisaation osalta, miten uuden palkkausjärjestelmän synnyttämät oikeudenmukaisuuden tunteet ja kokemukset vaikuttavat työntekijöiden työmotivaatioon.

Tämän pro gradu -tutkielman empiirinen tutkimusaineisto kerättiin sekä analysoitiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2007 haastattelemalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen kymmentä (10) työntekijää, viittä (5) keskijohdon esimiestä sekä viittä (5) ei-esimiesasemassa olevaa työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöistä klassista sisällönanalyysiä käyttäen.

Tämän pro gradu -tutkielman perusteella voidaan esittää, että mitä nuorempi työntekijä on, sitä positiivisemmin hän suhtautuu uuteen palkkausjärjestelmään tämän tutkielman empiirisen osuuden kohdeorganisaatiossa. Uuteen palkkausjärjestelmään suhtautumisen perusteella työntekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään; ”positiivisiin”, ”neutraaleihin” ja ”negatiivisiin”. Parhaimmillaan uusi palkkausjärjestelmä kannustaa ja motivoi kohdeorganisaation työntekijöitä parempiin työsuorituksiin, auttaa organisoimaan ja priorisoimaan omaa työtä sekä motivoi oppimaan työssä, kun taas ”pahimmassa tapauksessa” uusi palkkausjärjestelmä on romahduttanut työntekijän työmotivaation. Iän taustalta suhtautumiseen näyttää merkittävästi vaikuttavan työntekijän uutta palkkausjärjestelmää kohtaan tuntemat oikeudenmukaisuuden kokemukset. Nämä oikeudenmukaisuuden kokemukset vaikuttavat työntekijöiden työmotivaatioon. Tunnusomaista näille työntekijöiden oikeudenmukaisuuden kokemuksille on se, että jokainen kokee palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuuden omasta näkökulmastaan. Johtopäätöksenä tämän tutkielman perusteella voidaankin esittää, että uuden palkkausjärjestelmän tärkeänä onnistumisen edellytyksenä valtion organisaatioissa on ensinnäkin keskijohdon esimiesten kyky johtaa henkilöstöä oikeudenmukaisesti. Toiseksi keskushallinnolta ja organisaation johdolta edellytetään palkkausjärjestelmän läpinäkyvyyttä. Kolmanneksi kaikilta työntekijöiltä edellytetään monipuolisia tietoja, taitoja sekä kykyjä. Avainasemassa ovat hyvät vuorovaikutustaidot, kyky tehdä objektiivisia arvioita toisista ihmisistä, sekä kyky antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta.

Asiasanat: palkitseminen, palkkausjärjestelmä, oikeudenmukaisuus, työmotivaatio