Tiedon merkitys paikallispoliisin johtamisessa: Esimerkkitapauksina Espoon ja Vantaan poliisilaitokset
PIRINEN, TIMO (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PIRINEN, TIMO
2007
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-19Tiivistelmä
Tässä pro gradu tutkielmassa haetaan vastausta siihen, 1) millaista tietoa paikallispoliisin poliisitoiminnan johtamisessa tarvitaan, 2) millaisia tiedollisia toimia on tehty ja 3) mitä olisi tarpeen tehdä, jotta tieto palvelisi paremmin suunnittelua ja työn tekemistä. Tutkimus on tehty haastattelemalla viittä tulosaluejohtajana toimivaa ylikomisariota ja yhtä apulaispoliisipäällikköä. Haastateltavat ovat Espoon ja Vantaan kihlakuntien poliisilaitoksilta. Tutkimustapauksina Espoon ja Vantaan poliisilaitokset muistuttavat toisiaan, mutta valtakunnallisesti paikallispoliisin toimintamallit ja toimintaympäristöt ovat erilaisia, joten tutkimustuloksia ei voi suoraan yleistää muualle.
Knowledge management -teoria käsittelee tietoa organisaatioiden voimavarana ja kehityskohteena. Tämän tutkielman teoriaosuudessa kuvaillaan lyhyesti knowledge management -käsitettä taustana tietojohtoisen poliisitoiminnan kehittämiselle. Tieto-ohjaus ja tietojohtaminen ovat viime aikoina nousseet esiin suomalaisen poliisitoiminnan kehittämiskohteina. Käsitteet kytkeytyvät kansainvälisiin kehitysmalleihin.
Tietojohtoisuus tarkoittaa sitä, että tiedon hankinta ja käsittely sekä näissä tehtävissä tarvittava suunnittelu ja organisointi ovat johdettua toimintaa. Poliisiyksiköissä tiedolliset tarpeet on tunnistettu ja organisaatiorakennetta ja toimintakäytäntöjä on kehitetty, jotta tieto olisi entistä paremmin päätöksenteon tukena. Poliisilaitokset ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin kanssa toimintojen kehittämiseksi. Näin on saatu järjestelmällisyyttä vakavan rikollisuuden torjuntaan ja yhteisiä käytäntöjä päivittäistoiminnan tueksi. Vaikka tietojohtoisuus tulee esiin valtakunnallisissa kehityslinjauksissa, poliisin tietojohtoisuuden sisältöä ei ole määritelty, eikä esimerkiksi paikallispoliisia tukevaa kehittämistoimintaa ole organisoitu. Paikallisiin tarpeisiin perustuva yhteistyö ja toimintojen kehittäminen kuvastavat tietojohtoisuutta, mutta yhteisiä käytäntöjä kehittämällä toimintaa on mahdollista yhdenmukaistaa ja kehittää edelleen.
Asiasanat: poliisi, tietojohtoisuus, tietämyshallinto, knowledge management
Knowledge management -teoria käsittelee tietoa organisaatioiden voimavarana ja kehityskohteena. Tämän tutkielman teoriaosuudessa kuvaillaan lyhyesti knowledge management -käsitettä taustana tietojohtoisen poliisitoiminnan kehittämiselle. Tieto-ohjaus ja tietojohtaminen ovat viime aikoina nousseet esiin suomalaisen poliisitoiminnan kehittämiskohteina. Käsitteet kytkeytyvät kansainvälisiin kehitysmalleihin.
Tietojohtoisuus tarkoittaa sitä, että tiedon hankinta ja käsittely sekä näissä tehtävissä tarvittava suunnittelu ja organisointi ovat johdettua toimintaa. Poliisiyksiköissä tiedolliset tarpeet on tunnistettu ja organisaatiorakennetta ja toimintakäytäntöjä on kehitetty, jotta tieto olisi entistä paremmin päätöksenteon tukena. Poliisilaitokset ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin kanssa toimintojen kehittämiseksi. Näin on saatu järjestelmällisyyttä vakavan rikollisuuden torjuntaan ja yhteisiä käytäntöjä päivittäistoiminnan tueksi. Vaikka tietojohtoisuus tulee esiin valtakunnallisissa kehityslinjauksissa, poliisin tietojohtoisuuden sisältöä ei ole määritelty, eikä esimerkiksi paikallispoliisia tukevaa kehittämistoimintaa ole organisoitu. Paikallisiin tarpeisiin perustuva yhteistyö ja toimintojen kehittäminen kuvastavat tietojohtoisuutta, mutta yhteisiä käytäntöjä kehittämällä toimintaa on mahdollista yhdenmukaistaa ja kehittää edelleen.
Asiasanat: poliisi, tietojohtoisuus, tietämyshallinto, knowledge management