Elektronisten aineistojen käyttö yleisissä kirjastoissa. Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin käyttäjäkyselyn analyysi
MATTSSON, KATI (2007)
2007
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17548
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17548
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elektronisten aineistojen käyttöä yleisissä kirjastoissa. Aihetta ei ole juuri aiemmin tutkittu. Tutkimuksen kohteena olivat elektronisten aineistojen käyttäjät yleisissä kirjastoissa. Tutkimusaineistona oli Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin käyttäjäkysely yleisille kirjastoille. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselynä keväällä 2007. Kyselyyn saatiin 925 käyttökelpoista vastausta. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmistolla. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkasteltiin elektronisten aineistojen asemaa ja saatavuutta yleisissä kirjastoissa sekä aiempaa tutkimusten elektronisten aineistojen käytöstä.
Tutkimuksessa selvisi, että yleisten kirjastojen elektronisten aineistojen käyttäjistä lähes puolet oli tyytyväisiä tarjolla oleviin elektronisiin aineistoihin. Lähes yhtä moni ei osannut arvioida tyytyväisyyttään. Tyytymättömiä oli alle kymmenen prosenttia vastanneista. Vastaajat kokivat löytävänsä tarvitsemiaan aineistoja yleensä ainakin jonkin verran. Yleisissä kirjastoissa käytetyimmät elektronisen aineiston tyypit olivat viitetietokannat ja hakuteokset. Aineiston käyttötarkoitus yleisissä kirjastoissa oli useimmiten työ tai arjen tarpeisiin vastaaminen. Elektronisia aineistoja käytettiin yleisissä kirjastoissa yleensä harvemmin kuin joitain kertoja kuukaudessa.
Yli puolet vastaajista käytti yleisen kirjastonsa aineistotarjonnasta lähinnä painettuja aineistoja. Painetut sanakirjat ja hakuteokset olivat suurimman osan vastanneista mielestä korvattavissa elektronisilla versioilla. Vastaajat eivät kuitenkaan olleet halukkaita korvaamaan painettuja kirjoja elektronisilla. Kirjastoon toivottiin hankittavan erityisesti elektronisia sanakirjoja, sanastoja ja hakemistoja. Vastaajista yli puolet käytti elektronisia aineistoja muuallakin kuin yleisessä kirjastossa vähintään kerran viikossa. Kirjaston kotisivut olivat vastaajille tärkein tiedonlähde koskien yleisen kirjaston elektronisia aineistoja. Keskeisimpiä ongelmia elektronisten aineistojen käytössä oli vastanneiden mielestä se, etteivät he tunteneet aineistoja riittävästi. Elektronisten aineistojen käyttäjät toivoivatkin lisää tietoa kirjaston tarjoamista elektronisista aineistoista.
Suurin osa (75 %) vastaajista oli naisia ja lähes puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto. Vastaajia oli iältään alle 18-vuotiaista yli 65-vuotiaisiin. Suurimmat henkilöryhmät vastaajien joukossa olivat toimihenkilöt, opiskelijat ja koululaiset sekä työntekijät. Taustamuuttujista erityisesti koulutus näytti olevan yhteydessä elektronisten aineistojen käyttöön. Korkeakoulututkinnon suorittaneet käyttivät elektronisia aineistoja hieman muita aktiivisemmin.
Asiasanat: yleiset kirjastot, kirjastonkäyttö, elektroniset aineistot, elektroniset kirjastot
Tutkimuksessa selvisi, että yleisten kirjastojen elektronisten aineistojen käyttäjistä lähes puolet oli tyytyväisiä tarjolla oleviin elektronisiin aineistoihin. Lähes yhtä moni ei osannut arvioida tyytyväisyyttään. Tyytymättömiä oli alle kymmenen prosenttia vastanneista. Vastaajat kokivat löytävänsä tarvitsemiaan aineistoja yleensä ainakin jonkin verran. Yleisissä kirjastoissa käytetyimmät elektronisen aineiston tyypit olivat viitetietokannat ja hakuteokset. Aineiston käyttötarkoitus yleisissä kirjastoissa oli useimmiten työ tai arjen tarpeisiin vastaaminen. Elektronisia aineistoja käytettiin yleisissä kirjastoissa yleensä harvemmin kuin joitain kertoja kuukaudessa.
Yli puolet vastaajista käytti yleisen kirjastonsa aineistotarjonnasta lähinnä painettuja aineistoja. Painetut sanakirjat ja hakuteokset olivat suurimman osan vastanneista mielestä korvattavissa elektronisilla versioilla. Vastaajat eivät kuitenkaan olleet halukkaita korvaamaan painettuja kirjoja elektronisilla. Kirjastoon toivottiin hankittavan erityisesti elektronisia sanakirjoja, sanastoja ja hakemistoja. Vastaajista yli puolet käytti elektronisia aineistoja muuallakin kuin yleisessä kirjastossa vähintään kerran viikossa. Kirjaston kotisivut olivat vastaajille tärkein tiedonlähde koskien yleisen kirjaston elektronisia aineistoja. Keskeisimpiä ongelmia elektronisten aineistojen käytössä oli vastanneiden mielestä se, etteivät he tunteneet aineistoja riittävästi. Elektronisten aineistojen käyttäjät toivoivatkin lisää tietoa kirjaston tarjoamista elektronisista aineistoista.
Suurin osa (75 %) vastaajista oli naisia ja lähes puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto. Vastaajia oli iältään alle 18-vuotiaista yli 65-vuotiaisiin. Suurimmat henkilöryhmät vastaajien joukossa olivat toimihenkilöt, opiskelijat ja koululaiset sekä työntekijät. Taustamuuttujista erityisesti koulutus näytti olevan yhteydessä elektronisten aineistojen käyttöön. Korkeakoulututkinnon suorittaneet käyttivät elektronisia aineistoja hieman muita aktiivisemmin.
Asiasanat: yleiset kirjastot, kirjastonkäyttö, elektroniset aineistot, elektroniset kirjastot