Jottain tarttis tehrä! Erityisopetuksen järjestäminen eräässä lounaissuomalaisessa kunnassa
LINDELL, HEIDI (2007)
2007
Opettajankoulutuksen pätevöitymisohjelma - Supplementary Teacher Education Program
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17546
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17546
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa näkemyksiä erään lounaissuomalaisen kunnan erityisopetuksen järjestämisestä. Tutkimus toteutettiin noin 2500 asukkaan kunnassa.
Tutkimuksessa selvitettiin kasvatushenkilöiden, huoltajien ja koululautakunnan jäsenten näkemyksiä siitä, millaisena he näkevät kunnan tämän hetkisen erityisopetuksen tilanteen ja miten sitä tulisi heidän mielestään kehittää. Tutkimusongelmia oli useita: Millaisia ovat kasvatushenkilöiden, huoltajien ja koululautakunnan jäsenten käsitykset erityisopetuksesta? Minkälaiseksi vastaajat arvioivat erityisopetuksen tämänhetkisen tilan kunnassa? Millaista erityisopetusta tulisi kunnassa vastaajien mielestä tulevaisuudessa järjestää? Mitkä asiat vastaajat kokevat erityisopetuksen kehittymisen haasteiksi?
Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin kyselylomakkeella (Liite 3). Tutkimuksen teoriatausta perustuu opetushallituksen laatimaan opetussuunnitelman perusteisiin erityisopetuksen järjestämisestä. Teoriaosassa käsitellään myös oppimista ja yleisesti oppimisvaikeuksia.
Tutkimuksessa on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus. Kuvailevaa tutkimusasetelmaa on käytetty, koska tarkoituksena on kuvailla miten erilaiset mielipiteet ovat jakaantuneet tutkittavassa joukossa. Kvantitatiivisessa analyysissä kyselyn tuloksista laskettiin prosenttiosuudet ja selvitettiin eri ryhmien mielipide-eroja erityisopetuksesta vertaamalla osioiden keskiarvoja toisiinsa. Tulokset käsiteltiin Exel- ohjelmalla. Avoimet kysymykset jaoteltiin vastausten perusteella kolmeen tai neljään eri luokkaan.
Tutkimus osoittaa, että kohdekunnasta puuttuu järjestelmällinen suunnitelma erityisopetuksen toteuttamiseksi. Kaikki vastanneet tahot totesivat, että he eivät tiedä kunnan erityisopetuksesta tarpeeksi, mutta kokevat sen hyvin tärkeäksi. Suurimmaksi esteeksi erityisopetuksen kehittämiselle tulevaisuudessa nähtiin lähes kaikkien vastaajien taholta kehittämisen taloudelliset rajoitteet.
Avainsanat: erityisopetus, oppimisvaikeus, hojks, perusopetus
Tutkimuksessa selvitettiin kasvatushenkilöiden, huoltajien ja koululautakunnan jäsenten näkemyksiä siitä, millaisena he näkevät kunnan tämän hetkisen erityisopetuksen tilanteen ja miten sitä tulisi heidän mielestään kehittää. Tutkimusongelmia oli useita: Millaisia ovat kasvatushenkilöiden, huoltajien ja koululautakunnan jäsenten käsitykset erityisopetuksesta? Minkälaiseksi vastaajat arvioivat erityisopetuksen tämänhetkisen tilan kunnassa? Millaista erityisopetusta tulisi kunnassa vastaajien mielestä tulevaisuudessa järjestää? Mitkä asiat vastaajat kokevat erityisopetuksen kehittymisen haasteiksi?
Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin kyselylomakkeella (Liite 3). Tutkimuksen teoriatausta perustuu opetushallituksen laatimaan opetussuunnitelman perusteisiin erityisopetuksen järjestämisestä. Teoriaosassa käsitellään myös oppimista ja yleisesti oppimisvaikeuksia.
Tutkimuksessa on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus. Kuvailevaa tutkimusasetelmaa on käytetty, koska tarkoituksena on kuvailla miten erilaiset mielipiteet ovat jakaantuneet tutkittavassa joukossa. Kvantitatiivisessa analyysissä kyselyn tuloksista laskettiin prosenttiosuudet ja selvitettiin eri ryhmien mielipide-eroja erityisopetuksesta vertaamalla osioiden keskiarvoja toisiinsa. Tulokset käsiteltiin Exel- ohjelmalla. Avoimet kysymykset jaoteltiin vastausten perusteella kolmeen tai neljään eri luokkaan.
Tutkimus osoittaa, että kohdekunnasta puuttuu järjestelmällinen suunnitelma erityisopetuksen toteuttamiseksi. Kaikki vastanneet tahot totesivat, että he eivät tiedä kunnan erityisopetuksesta tarpeeksi, mutta kokevat sen hyvin tärkeäksi. Suurimmaksi esteeksi erityisopetuksen kehittämiselle tulevaisuudessa nähtiin lähes kaikkien vastaajien taholta kehittämisen taloudelliset rajoitteet.
Avainsanat: erityisopetus, oppimisvaikeus, hojks, perusopetus