Tiedon merkitys lapsiperheiden terveyspalvelujen käytössä
WALLIN, MERVI (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
WALLIN, MERVI
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-12Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin eteläisen suurpiirin alueella asuvien lapsiperheiden terveyspalvelujen käyttöä lapsen sairastuessa ja palveluja koskevan tiedon vaikutusta palvelujen käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla terveysasemien neuvolavastaanotoilla asioineiden lasten vanhemmilta vuoden 2000 lopussa. Kyselylomakkeet jaettiin niille vanhemmille, jotka olivat lapsensa sairauden takia joutuneet kyseisen vuoden aikana turvautumaan oman terveysasemansa, lasten terveyskeskuspäivystyksen, sairaalan poliklinikan tai yksityisten lääkäriasemien palveluihin. Vastausprosentti oli 60 % (n=144).
Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 15.0 -ohjelmalla. Palvelujen ominaisuuksia ja toimintatapaa koskevista väittämistä muodostettiin summamuuttujat. Ristiintaulukoinnin avulla selvitettiin palveluja koskevan tiedon vaikutusta palvelujen käyttöön. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistosta nousevien mainintojen pohjalta sisällön erittelyn avulla.
Tulosten mukaan lapsiperheet käyttivät kaikkia tarjolla olevia palveluja lapsen sairastuessa. Terveysaseman lääkärin palvelujen käyttö oli lisääntynyt ja yksityislääkärin palvelujen käyttö vähentynyt aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Terveyskeskuspäivystyksen palveluja käyttivät erityisesti äkillisesti sairastuneet lapset. Myös yksityislääkäreiden palveluihin turvauduttiin äkillisissä sairauksissa useammin kuin pitkäaikaisissa sairauksissa. Pitkäaikaissairautta sairastavat käyttivät enemmän julkisen erikoissairaanhoidon kuin yksityissektorin erikoislääkäreiden palveluja. Puhelinpalvelut täydensivät selkeästi palveluja. Palvelujen käyttö painottui terveysasemien aukioloaikaan, jolloin 70 % vastaajista oli käyttänyt palveluja. Iltaisin ja viikonloppuisin palveluihin turvautui 28 % perheistä.
Suurin osa vanhemmista oli tietoisia oman terveysasemansa ominaisuuksista ja toimintatavasta, mutta 13 % ei tuntenut terveyskeskuspäivystyksen toimintaa. Suurimalle osalle lapsista oli nimetty oma hoitaja ja noin puolelle oma lääkäri. Nimetty oma lääkäri vähensi käyntejä terveyskeskuspäivystyksessä. Jatkohoidon ohjauksessa oli selkeästi parantamisen varaa sekä päivystyspalveluissa että terveysasemilla.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään lapsiperheiden terveyspalvelujen ja terveysasemien toimintaprosessien kehittämisessä
Avainsanat: lapsi, sairaus, terveyspalvelut, tieto.
Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 15.0 -ohjelmalla. Palvelujen ominaisuuksia ja toimintatapaa koskevista väittämistä muodostettiin summamuuttujat. Ristiintaulukoinnin avulla selvitettiin palveluja koskevan tiedon vaikutusta palvelujen käyttöön. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistosta nousevien mainintojen pohjalta sisällön erittelyn avulla.
Tulosten mukaan lapsiperheet käyttivät kaikkia tarjolla olevia palveluja lapsen sairastuessa. Terveysaseman lääkärin palvelujen käyttö oli lisääntynyt ja yksityislääkärin palvelujen käyttö vähentynyt aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Terveyskeskuspäivystyksen palveluja käyttivät erityisesti äkillisesti sairastuneet lapset. Myös yksityislääkäreiden palveluihin turvauduttiin äkillisissä sairauksissa useammin kuin pitkäaikaisissa sairauksissa. Pitkäaikaissairautta sairastavat käyttivät enemmän julkisen erikoissairaanhoidon kuin yksityissektorin erikoislääkäreiden palveluja. Puhelinpalvelut täydensivät selkeästi palveluja. Palvelujen käyttö painottui terveysasemien aukioloaikaan, jolloin 70 % vastaajista oli käyttänyt palveluja. Iltaisin ja viikonloppuisin palveluihin turvautui 28 % perheistä.
Suurin osa vanhemmista oli tietoisia oman terveysasemansa ominaisuuksista ja toimintatavasta, mutta 13 % ei tuntenut terveyskeskuspäivystyksen toimintaa. Suurimalle osalle lapsista oli nimetty oma hoitaja ja noin puolelle oma lääkäri. Nimetty oma lääkäri vähensi käyntejä terveyskeskuspäivystyksessä. Jatkohoidon ohjauksessa oli selkeästi parantamisen varaa sekä päivystyspalveluissa että terveysasemilla.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään lapsiperheiden terveyspalvelujen ja terveysasemien toimintaprosessien kehittämisessä
Avainsanat: lapsi, sairaus, terveyspalvelut, tieto.