Oppimisprosessi työtehtävien odottamattomissa ja yllätyksellisissä tilanteissa. Case -tutkimus rakennesuunnittelua tekevistä insinööritoimistoista
VIRTANEN, VESA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIRTANEN, VESA
2007
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-10Tiivistelmä
Usein työelämässä ihmetellään sitä, miten käynnissä olevissa tehtävissä tapahtuva virhe tai muu yllätyksellinen tilanne vaikuttaa yksilön ja koko projektiryhmän sekä koko työyhteisön toimintaan. Tilanne tulee eteen usein yllätyksenä ja siihen ei ole osattu kunnolla varautua. Nämä aiheuttavat käynnissä olevalle projektille ja koko yritykselle usein pahojakin ongelmia.
Tällöin olisi hyvä, jos työyhteisöllä olisi selkeät toimintamallit ennakoimattomien hankalien tilanteiden varalle niiden prosessointiin. Tutkimustehtävänä tässä tutkimuksessa oli selvittää, miten työyhteisöt ja siinä toimivat projektiryhmät kokevat ja prosessoivat yllätykselliset tilanteet ja miten ne oppisivat niistä. Haluttiin selvittää sitä, miten organisaation tieto muotoutuu ja kehittyy oppimisen kautta. Tutkimuksen kontekstina oli rakennesuunnittelua tekevä insinööritoimisto.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli siis tutkia odottamattomien poikkeamien ja virhetekijöiden vaikutusta rakennesuunnittelua harjoittavien insinööritoimistojen oppimiseen ja toimintaan yleensäkin. Tutkimuksen tavoitteita oli mm. kartoittaa kirjallisuuden perusteella työyhteisön oppimista odottamattomissa ongelmatilanteissa ja tutkia organisaatioiden toimintatapoja ongelmien ennaltaehkäisyssä, ongelmien syntyessä, ongelmien synnyn jälkeen sekä hyödyntämisessä uusissa tehtävissä.
Tutkimuksen pääkysymys oli ”Miten työyhteisö oppii työtehtävien odottamattomissa ja yllätyksellisissä ongelmatilanteissa rakennesuunnittelua tekevässä insinööritoimistossa?” Tämä tutkimus oli puhtaasti laadullinen eli kvalitatiivinen case -tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelu. Haastateltavia insinööritoimistoja oli viisi kappaletta.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat:
Syntyneistä virheistä ei ole olemassa selkeitä tietokantoja myöhemmin hyödynnettäviksi. Tietoa syntyneistä virheistä ei osata hyödyntää riittävästi tulevissa projekteissa. Käytössä olevat laatujärjestelmät eivät anna konkreettisia ohjeita virhetilanteiden ennakointiin ja käsittelyyn jälkikäteen. Nykyisin keskustelu syntyneistä virheistä on melko avointa organisaatioissa verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Oppimisprosessia syntyneistä virheistä tulisi selkeästi kehittää, jotta yritysten prosessit sujuisivat tulevaisuudessa huomattavasti pienemmin ongelmin kuin nykyisin.
Asiasanat:
oppiminen, odottamaton tilanne työtehtävässä,
virhediagnostiikka, insinööritoimisto, rakennesuunnittelu
Tällöin olisi hyvä, jos työyhteisöllä olisi selkeät toimintamallit ennakoimattomien hankalien tilanteiden varalle niiden prosessointiin. Tutkimustehtävänä tässä tutkimuksessa oli selvittää, miten työyhteisöt ja siinä toimivat projektiryhmät kokevat ja prosessoivat yllätykselliset tilanteet ja miten ne oppisivat niistä. Haluttiin selvittää sitä, miten organisaation tieto muotoutuu ja kehittyy oppimisen kautta. Tutkimuksen kontekstina oli rakennesuunnittelua tekevä insinööritoimisto.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli siis tutkia odottamattomien poikkeamien ja virhetekijöiden vaikutusta rakennesuunnittelua harjoittavien insinööritoimistojen oppimiseen ja toimintaan yleensäkin. Tutkimuksen tavoitteita oli mm. kartoittaa kirjallisuuden perusteella työyhteisön oppimista odottamattomissa ongelmatilanteissa ja tutkia organisaatioiden toimintatapoja ongelmien ennaltaehkäisyssä, ongelmien syntyessä, ongelmien synnyn jälkeen sekä hyödyntämisessä uusissa tehtävissä.
Tutkimuksen pääkysymys oli ”Miten työyhteisö oppii työtehtävien odottamattomissa ja yllätyksellisissä ongelmatilanteissa rakennesuunnittelua tekevässä insinööritoimistossa?” Tämä tutkimus oli puhtaasti laadullinen eli kvalitatiivinen case -tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelu. Haastateltavia insinööritoimistoja oli viisi kappaletta.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat:
Syntyneistä virheistä ei ole olemassa selkeitä tietokantoja myöhemmin hyödynnettäviksi. Tietoa syntyneistä virheistä ei osata hyödyntää riittävästi tulevissa projekteissa. Käytössä olevat laatujärjestelmät eivät anna konkreettisia ohjeita virhetilanteiden ennakointiin ja käsittelyyn jälkikäteen. Nykyisin keskustelu syntyneistä virheistä on melko avointa organisaatioissa verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Oppimisprosessia syntyneistä virheistä tulisi selkeästi kehittää, jotta yritysten prosessit sujuisivat tulevaisuudessa huomattavasti pienemmin ongelmin kuin nykyisin.
Asiasanat:
oppiminen, odottamaton tilanne työtehtävässä,
virhediagnostiikka, insinööritoimisto, rakennesuunnittelu