Mä en osaa matematiikkaa, mutta ei se mitään, ei mun isäkään osaa : tutkimus viidesluokkalaisen oppilaan itsetunnosta, asenteista ja uskomuksista matematiikassa

Abstract

Tutkimuksemme lähtökohtana on selvittää viidesluokkalaisten matemaattista itsetuntoa, heidän asenteitaan matematiikkaa kohtaan sekä uskomuksia matematiikasta. Pyrimme myös selvittämään, millaiset seikat ovat yhteydessä näihin asioihin niin oppilaan omista kyvyistä kuin hänen ympäristössään olevista tekijöistä. Merkittävää tutkimuksessamme on myös luomamme uusi käsite matemaattinen itsetunto.Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys pohjautuu Eero Ropon malliin, joka käsittelee oppimisen ja ympäristön yhteyttä oppijan minuuteen. Teoreettinen osa jakautuu selkeästi kolmeen osaan (itsetunto, asenteet sekä uskomukset), joiden keskinäistä yhteyttä olemme käsitelleet luvussa 4.1. Esitämme siis tässä omassa mallissamme oppilaan ominaisuuksien: matemaattisen itsetunnon, asenteiden sekä uskomusten kiinteää yhteyttä toisiinsa ja sekä toisaalta ympäristövaikutteiden yhteyttä edellä esittämiimme tekijöihin. Matemaattisen itsetunnon pohjana on tutkimuksessamme Shavelsonin malli, joka jakaa itsetunnon akateemiseen ja ei akateemiseen osaan. Akateeminen osa taas jakautuu erillisiin osiin, joista me olemme tutkimuksessamme käsitelleet matemaattista osa-aluetta. Teoriaosassamme käsittelemme myös itsetuntoa, asenteita ja uskomuksia sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä.Tutkimuksemme kohdejoukko koostui 324 viidesluokkalaisesta oppilaasta neljän hämäläisen kunnan alueelta. Tutkimme myös teemahaastatteluin kyseisten oppilaiden opettajat sekä kyselylomakkein saavutimme noin 90 % oppilaiden vanhemmista. Tutkimuksemme sisälsi hyvin monenlaisia luokkia niin koostumukseltaan kuin matemaattisilta taidoiltaankin.Mittareina käytimme itse laatimaamme viidesluokkalaisten matemaattisia taitoja mittaavaa testiä sekä tämän tukena Ravenin älykkyystestiä. Yleistä itsetuntoa sekä matemaattista itsetuntoa, asenteita ja uskomuksia mittaamaan laadimme testin, jonka olimme koonneet useammista aiheita käsittelevistä testiosioista. Kahden esitestauksen ansiosta saimme testit valideiksi ja viidesluokkalaisille sopiviksi. Tämän lisäksi oppilaiden vanhemmille lähetimme yksisivuiset kyselykaavakkeet ja luokkien opettajat sekä heidän suhteensa matematiikkaan tutkimme teemahaastattelun avulla. Tulosten analysoinnissa käytimme tilastollisin menetelmin mm. t-testiä, korrelaatiokertoimia, yksi- ja kaksisuuntaisia varianssianalyysejä sekä faktorianalyysia ja multippeliregressioanalyysiä. Lisäksi kvalitatiivisin menetelmin analysoimme opettajille tekemämme teemahaastattelut sekä luokkien sosiaalisesta ilmapiiristä kertovat sosiogrammit.Aineistoa analysoitaessa on voitu todeta, että oppilaan matemaattista itsetuntoa selittävät hyvin vahvasti oppilaan matemaattiset taidot, yleinen itsetunto sekä hänen asenteensa matematiikkaa kohtaan. Myös kouluasenteilla sekä muutamilla uskomuksilla matematiikasta voidaan nähdä olevan selkeä yhteys viidesluokkalaisen matemaattisen itsetunnon kehitykseen. Oppilaan ympäristötekijöistä voidaan todeta, että hyvin monet asiat ovat yhteydessä oppilaan matemaattisen itsetunnon kehitykseen. Merkittävä tutkimustulos on se, että tyttöjen ja poikien matemaattiselle itsetunnolle on erilainen yhteys opettajalla ja hänen valitsemillaan opetusmenetelmillä. Tyttöjen ja poikien välillä on eroa havaittavissa myös matematiikan tulosten yhteydellä oppilaiden matemaattisen itsetunnon kehittymiseen. Huomattavaa on, että ympäristötekijät ovat tytöillä ja oppilaan ominaisuudet pojilla voimakkaammin yhteydessä opettajan matemaattiseen itsetuntoon. Huomattavaa on myös se, että oppilaan persoonallisuus vaikuttaa lapsen matemaattiseen itsetuntoon huomattavasti vähemmän kuin hänen käyttämänsä opetusmenetelmä tai valitsemansa oppikirjasarja.Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yli puolet viidesluokkalaisista pitää matematiikasta. Matemaattisella itsetunnolla on tutkimuksen mukaan voimakkain yhteys asenteisiin. Muita asenteisiin yhteydessä olevia muuttujia ovat tutkimuksemme mukaan yleinen itsetunto, matemaattiset taidot sekä oppilaan sukupuoli. Jonkinlainen yhteys on havaittavissa myös läheisten henkilöiden asenteilla ja oppilaan asenteilla matematiikkaa kohtaan. Koulujen välillä merkittäviä eroja asenteissa on myös havaittavissa.Myös uskomukset matematiikasta ovat tutkimuksemme mukaan selkeässä yhteydessä edellä esittämiimme matemaattiseen itsetuntoon ja asenteisiin matematiikkaa kohtaan, joka selvästi vahvistaa oman mallimme luotettavuuta. Tutkimuksemme osoittaa myös sen, miten läheiset yhteydet oppilailla ja heidän vanhemmillaan on uskomuksissa.Matematiikan opetuksessa onkin tärkeää huolehtia oppilaan asenteista ainetta kohtaan sekä positiivisen matemaattisen itsetunnon kehittymisestä, jotta oppilaat voivat luottaa omiin taitoihinsa ja tätä kautta myös heidän taitotasonsa kehittyisi. Tässä opettajilla on hyvin tärkeä merkitys, jotta he järjestäisivät opetuksen oppilaille mielekkääksi ja monipuoliseksi ja käyttäisivät toiminnallisia välineitä ja monipuolisia opetusmenetelmiä, sillä tätä kautta suomalaisen matematiikan taso saadaan nousemaan.Asiasanat: asenteet - matematiikka - koululaiset, itsetunto - koululaiset