Kontrastive Untersuchung zu den Partizipialattributen im Deutschen und im Finnischen
HAARA, TIINA (2007)
HAARA, TIINA
2007
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17484
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17484
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen saksan ja suomen partisiippiattribuutteja, joita voidaan luonnehtia nominien − yleensä substantiivien − etumääritteinä esiintyviksi verbien partisiippimuodoiksi. Työn tarkoitus on kuvata saksan ja suomen partisiippiattribuutteja, verrata niitä toisiinsa sekä tarkastella sitä, millaisilla rakenteilla partisiippiattribuutteja käännetään suomesta saksaan ja saksasta suomeen.
Työn teoriaosassa kuvaan ensin saksan ja suomen partisiippiattribuutteja sekä vertaan kielten systeemejä toisiinsa. Lisäksi tarkastelen partisiipeille luonteenomaista pyrkimystä adjektiivistumisen kautta tapahtuvaan leksikaalistumiseen, jolloin niiden merkitys eriytyy kantaverbin merkityksestä. Käsittelen myös partisiippiattribuuttien tyylillisiä piirteitä, ja teoriaosan lopuksi luon vielä katsauksen kontrastiiviseen lingvistiikkaan. Työn empiirisessä osassa toteutan kaksi erillistä unilateraalista analyysia. Pääanalyysissa käytän materiaalina Harri Nykäsen romaania RAID ja pelkääjät sekä sen saksankielistä käännöstä Raid und der Brandstifter. Pääanalyysissa keskeisenä tarkastelun kohteena on se, miten teoriaosassa havaitut kielten väliset systeemierot tulevat näkyviin, kun suomen partisiippiattribuutteja käännetään saksaksi. Lisäksi tarkoituksena on selvittää esille tulevia saksan käännösrakenteita myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole kyse systeemieroista. Pääanalyysin lisäksi toteutan täydentävän unilateraalisen analyysin saksasta suomeen. Siinä käytän materiaalina Robert Löhrin romaania Der Schachautomat sekä sen suomenkielistä käännöstä Šakkiautomaatti. Täydentävän analyysin tärkeimpänä tarkoituksena on selvittää, onko pääanalyysissä esille tulleiden rakenteiden lisäksi olemassa suomen kielelle tyypillisiä rakenteita, joiden avulla saksan partisiippiattribuutteja käännetään suomeksi.
Suurin osa suomalais-saksalaisen pääanalyysin tapauksista oli sellaisia, joissa suomen partisiippiattribuutti oli käännetty saksaksi jollain muulla rakenteella kuin vastaavalla saksan partisiippiattribuutilla, vaikka myös kääntäminen partisiippiattribuutiksi olisi ollut mahdollista. Sellaisia tapauksia, joissa suomen partisiippiattribuutteja oli käännetty vastaavaksi saksan partisiippiattribuutiksi, oli toiseksi eniten, hieman enemmän kuin kielten välisistä systeemieroista johtuvia poikkeavia käännöstapauksia. Teoriaosassa havaitut kielten väliset systeemierot tulivat melko selvästi esille pääanalyysin tuloksissa. Suomen partisiippiattribuuteista passiivin 2. partisiippeja käännettiin eniten vastaavalla saksan partisiippiattribuutilla. Kielten välisistä systeemieroista johtuvia muita käännösrakenteita oli havaittavissa eniten attribuutteina käytettyjen aktiivin 2. partisiippien kääntämisessä. Sellaista poikkeavalla rakenteella kääntämistä, joka ei johdu systeemieroista, tuli ilmi eniten suomen agenttipartisiippien kääntämisessä. Täydentävässä saksalais-suomalaisessa analyysissa todettiin, että monet saksan partikkeliverbeistä muodostetut partisiippiattribuutit käännettiin suomeksi adverbiaalisen lisämääritteen kanssa. Lisäksi havaittiin, että saksan prepositiolausekemuotoisia partisiippiattribuutin sisältäviä tavan adverbiaaleja vastasi suomennoksessa usein statuslauseenvastike.
Avainsanat: partisiippiattribuutti, kontrastiivinen analyysi, korrespondenssi, divergenssi
Työn teoriaosassa kuvaan ensin saksan ja suomen partisiippiattribuutteja sekä vertaan kielten systeemejä toisiinsa. Lisäksi tarkastelen partisiipeille luonteenomaista pyrkimystä adjektiivistumisen kautta tapahtuvaan leksikaalistumiseen, jolloin niiden merkitys eriytyy kantaverbin merkityksestä. Käsittelen myös partisiippiattribuuttien tyylillisiä piirteitä, ja teoriaosan lopuksi luon vielä katsauksen kontrastiiviseen lingvistiikkaan. Työn empiirisessä osassa toteutan kaksi erillistä unilateraalista analyysia. Pääanalyysissa käytän materiaalina Harri Nykäsen romaania RAID ja pelkääjät sekä sen saksankielistä käännöstä Raid und der Brandstifter. Pääanalyysissa keskeisenä tarkastelun kohteena on se, miten teoriaosassa havaitut kielten väliset systeemierot tulevat näkyviin, kun suomen partisiippiattribuutteja käännetään saksaksi. Lisäksi tarkoituksena on selvittää esille tulevia saksan käännösrakenteita myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole kyse systeemieroista. Pääanalyysin lisäksi toteutan täydentävän unilateraalisen analyysin saksasta suomeen. Siinä käytän materiaalina Robert Löhrin romaania Der Schachautomat sekä sen suomenkielistä käännöstä Šakkiautomaatti. Täydentävän analyysin tärkeimpänä tarkoituksena on selvittää, onko pääanalyysissä esille tulleiden rakenteiden lisäksi olemassa suomen kielelle tyypillisiä rakenteita, joiden avulla saksan partisiippiattribuutteja käännetään suomeksi.
Suurin osa suomalais-saksalaisen pääanalyysin tapauksista oli sellaisia, joissa suomen partisiippiattribuutti oli käännetty saksaksi jollain muulla rakenteella kuin vastaavalla saksan partisiippiattribuutilla, vaikka myös kääntäminen partisiippiattribuutiksi olisi ollut mahdollista. Sellaisia tapauksia, joissa suomen partisiippiattribuutteja oli käännetty vastaavaksi saksan partisiippiattribuutiksi, oli toiseksi eniten, hieman enemmän kuin kielten välisistä systeemieroista johtuvia poikkeavia käännöstapauksia. Teoriaosassa havaitut kielten väliset systeemierot tulivat melko selvästi esille pääanalyysin tuloksissa. Suomen partisiippiattribuuteista passiivin 2. partisiippeja käännettiin eniten vastaavalla saksan partisiippiattribuutilla. Kielten välisistä systeemieroista johtuvia muita käännösrakenteita oli havaittavissa eniten attribuutteina käytettyjen aktiivin 2. partisiippien kääntämisessä. Sellaista poikkeavalla rakenteella kääntämistä, joka ei johdu systeemieroista, tuli ilmi eniten suomen agenttipartisiippien kääntämisessä. Täydentävässä saksalais-suomalaisessa analyysissa todettiin, että monet saksan partikkeliverbeistä muodostetut partisiippiattribuutit käännettiin suomeksi adverbiaalisen lisämääritteen kanssa. Lisäksi havaittiin, että saksan prepositiolausekemuotoisia partisiippiattribuutin sisältäviä tavan adverbiaaleja vastasi suomennoksessa usein statuslauseenvastike.
Avainsanat: partisiippiattribuutti, kontrastiivinen analyysi, korrespondenssi, divergenssi