Tarina ilman nimeä - Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa suorittavien narratiivinen identiteetti
LIIKANEN, HELI (2007)
LIIKANEN, HELI
2007
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17471
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17471
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat rakentavat identiteettiä. Tarkastelun kohteena on Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen, ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmassa tutkintoa suorittavat opiskelijat. He ovat ensimmäisiä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita.
Uudenlaista tutkintoa suorittavien identiteetin muodostumista tarkastellaan tutkielmassa narratiivisesta näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on, millainen narratiivinen identiteetti opiskelijoilla on. Tarkastelussa on myös, millaisista kulttuurista tarinamalleista identiteettiä rakennetaan, kun valmista mallia ei vielä ole. Aineistona tutkimuksessa on kymmenen opiskelijan haastattelut, jotka toteutettiin episodisen haastattelun keinoin. Haastatteluiden tarkoituksena oli kerätä sekä yleistettyä että kertomusmuotoista tietoa opiskelijoiden kokemuksista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoina.
Aineistoa analysoitiin muodostamalla tarinatyyppejä. Aineisto jakautui selvästi kolmeen eri tarinatyyppiin, jotka nimettiin idealistin, uraohjuksen ja ajautuneen tarinoiksi. Näitä tarinatyyppejä tarkasteltiin kokonaisvaltaista sisällönanalyysiä soveltamalla. Analyysi paljasti tarinatyypeistä identiteetin elementit ja laajemmat kulttuuriset tarinamallit, joista identiteetin aineksia ammennettiin. Idealistin identiteetti rakentui elinikäisen oppimisen sekä auttamisen ja kehittämisen elementeistä. Uraohjuksen identiteetti muodostui puolestaan tulevasta esimiesasemasta ja tunnollisuudesta. Ajautuneen identiteetti poikkesi kahdesta muusta selvästi. Tarinassa korostui vastatarinan ainekset, epävarmuus ja kunnianhimon puute.
Tutkimustuloksena ilmeni, että ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat rakentavat identiteettiään eri lähtökohdista. Heillä ei ole yhtä yhtenäistä identiteettiä vaan identiteettiin omaksutaan elementtejä laajalta tarinamallien kentältä. Tärkeimmät kulttuuriset tarinamallit, joista identiteettiä ammennettiin, olivat postmoderni tarinamalli, sosiaali- ja terveysalan tarinamalli, tosi opiskelijan tarinamalli ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon virallinen tarinamalli. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa edelleen kehitettäessä tulisi opiskelijoiden erilaiset identiteettijäsennykset ottaa huomioon. Tutkielma osoitti, että kaikille opiskelijoille pohjakoulutuksesta riippumatta tulisi myös tarjota mielikuva tulevaisuudesta ja siitä, mihin tutkinnon suorittanut voi työelämässä päätyä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan identiteetin muodostuminen ja tutkintoon kiinnittyminen on heikkoa, jos opiskelijalla ei ole visiota tulevaisuudestaan.
Avainsanat: ylempi ammattikorkeakoulututkinto, narratiivisuus, narratiivinen identiteetti, kulttuuriset tarinamallit
Uudenlaista tutkintoa suorittavien identiteetin muodostumista tarkastellaan tutkielmassa narratiivisesta näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on, millainen narratiivinen identiteetti opiskelijoilla on. Tarkastelussa on myös, millaisista kulttuurista tarinamalleista identiteettiä rakennetaan, kun valmista mallia ei vielä ole. Aineistona tutkimuksessa on kymmenen opiskelijan haastattelut, jotka toteutettiin episodisen haastattelun keinoin. Haastatteluiden tarkoituksena oli kerätä sekä yleistettyä että kertomusmuotoista tietoa opiskelijoiden kokemuksista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoina.
Aineistoa analysoitiin muodostamalla tarinatyyppejä. Aineisto jakautui selvästi kolmeen eri tarinatyyppiin, jotka nimettiin idealistin, uraohjuksen ja ajautuneen tarinoiksi. Näitä tarinatyyppejä tarkasteltiin kokonaisvaltaista sisällönanalyysiä soveltamalla. Analyysi paljasti tarinatyypeistä identiteetin elementit ja laajemmat kulttuuriset tarinamallit, joista identiteetin aineksia ammennettiin. Idealistin identiteetti rakentui elinikäisen oppimisen sekä auttamisen ja kehittämisen elementeistä. Uraohjuksen identiteetti muodostui puolestaan tulevasta esimiesasemasta ja tunnollisuudesta. Ajautuneen identiteetti poikkesi kahdesta muusta selvästi. Tarinassa korostui vastatarinan ainekset, epävarmuus ja kunnianhimon puute.
Tutkimustuloksena ilmeni, että ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat rakentavat identiteettiään eri lähtökohdista. Heillä ei ole yhtä yhtenäistä identiteettiä vaan identiteettiin omaksutaan elementtejä laajalta tarinamallien kentältä. Tärkeimmät kulttuuriset tarinamallit, joista identiteettiä ammennettiin, olivat postmoderni tarinamalli, sosiaali- ja terveysalan tarinamalli, tosi opiskelijan tarinamalli ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon virallinen tarinamalli. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa edelleen kehitettäessä tulisi opiskelijoiden erilaiset identiteettijäsennykset ottaa huomioon. Tutkielma osoitti, että kaikille opiskelijoille pohjakoulutuksesta riippumatta tulisi myös tarjota mielikuva tulevaisuudesta ja siitä, mihin tutkinnon suorittanut voi työelämässä päätyä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan identiteetin muodostuminen ja tutkintoon kiinnittyminen on heikkoa, jos opiskelijalla ei ole visiota tulevaisuudestaan.
Avainsanat: ylempi ammattikorkeakoulututkinto, narratiivisuus, narratiivinen identiteetti, kulttuuriset tarinamallit