Osastonhoitajien osastoon/työyksikköön sitoutuminen
LAHTINEN, SAARA (2007)
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17469
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17469
Tiivistelmä
Terveydenhuoltoalalla osastonhoitajien organisaatioon sitoutumista on tutkittu vähän. Sitoutunut henkilöstö on merkittävä voimavara organisaatiolle, koska sillä katsotaan olevan yhteyttä työssä pysymiseen ja työsuorituksiin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin osastonhoitajien osastoon/työyksikköön sitoutumista kolmen sitoutumisen ulottuvuuden mukaan: affektiivisen eli tunneperäisen sitoutumisen, jatkuvuuteen perustuvan eli laskelmoivan sitoutumisen ja normatiivisen eli velvollisuuteen perustuvan sitoutumisen. Erityisen kiinnostuneita oltiin siitä, onko osastonhoitajien työolotekijöillä ja taustatekijöillä yhteyttä osastonhoitajien sitoutumiseen osastoonsa/työyksikköönsä.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Hyks-sairaanhoitoalueen osastonhoitajat (Hyks Helsingin sairaalat, Peijaksen sairaala ja Jorvin sairaala). Kyseessä oli kaikkien toimialojen kokonaisotos ja tutkimusjoukko koostui 195 osastonhoitajasta, kokonaisvastausprosentti oli 69. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin kahta valmista mittaria. Osastonhoitajien osastoon/työyksikköön sitoutumista mitattiin Meyerin, Allenin & Smithin (1993) organisaatioon sitoutumisen mittarilla ja osastonhoitajien työolotekijöitä kartoitettiin QPSNordic- mittarin osioilla. Tässä tutkimuksessa työhön liittyvistä tekijöistä tarkasteltiin työn vaatimuksia, vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon ja rooliodotuksia työssä. Analyysimenetelminä käytettiin t-testiä, varianssianalyysiä, Kruskall-Wallisin testiä ja Mann-Whitneyn U-testiä. Tulokset kuvattiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina sekä keskiarvoina ja keskihajontoina.
Osastonhoitajien osastoon/työyksikköön sitoutuminen oli vahvaa. Sitoutumisen ulottuvuuksista korostui affektiivinen sitoutuminen osastoon/työyksikköön. Osastonhoitajien normatiivinen sitoutuminen oli kohtalaista ja heikointa ulottuvuuksista oli jatkuvuussitoutuminen. Osastonhoitajien voidaan katsoa työskentelevän osastollaan/työyksikössään, koska haluavat ja tuntevat osittain myös velvollisuudekseen jatkaa työtään osastollaan/työyksikössään. Vanhemmat, heikommin koulutetut ja enemmän työkokemusta omaavat osastonhoitajat sitoutuivat osastoonsa/työyksikköönsä vahvemmin kuin nuoremmat, korkeammin koulutetut ja vähemmän aikaa osastonhoitajana työskennelleet. Kirurgian toimialalla osastonhoitajien sitoutuminen oli vahvinta ja psykiatrilla heikointa. Työolotekijöistä työn haasteellisuus, oppimisvaatimukset ja työroolien selkeys olivat yhteydessä sitoutumiseen.
Tulokset vahvistavat käsitystä myönteisten työkokemusten yhteydestä affektiiviseen sitoutumiseen. Osastonhoitajien sitoutumista tulisi vahvistaa antamalla enemmän vastuuta osastoa/työyksikköä koskevissa asioissa, tarjoamalla enemmän haasteita ja lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia työhön.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa keinoja lisätä osastonhoitajien sitoutumista.
Avainsanat: osastonhoitaja, organisaatioon sitoutuminen, osastoon/työyksikköön sitoutuminen
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Hyks-sairaanhoitoalueen osastonhoitajat (Hyks Helsingin sairaalat, Peijaksen sairaala ja Jorvin sairaala). Kyseessä oli kaikkien toimialojen kokonaisotos ja tutkimusjoukko koostui 195 osastonhoitajasta, kokonaisvastausprosentti oli 69. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin kahta valmista mittaria. Osastonhoitajien osastoon/työyksikköön sitoutumista mitattiin Meyerin, Allenin & Smithin (1993) organisaatioon sitoutumisen mittarilla ja osastonhoitajien työolotekijöitä kartoitettiin QPSNordic- mittarin osioilla. Tässä tutkimuksessa työhön liittyvistä tekijöistä tarkasteltiin työn vaatimuksia, vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon ja rooliodotuksia työssä. Analyysimenetelminä käytettiin t-testiä, varianssianalyysiä, Kruskall-Wallisin testiä ja Mann-Whitneyn U-testiä. Tulokset kuvattiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina sekä keskiarvoina ja keskihajontoina.
Osastonhoitajien osastoon/työyksikköön sitoutuminen oli vahvaa. Sitoutumisen ulottuvuuksista korostui affektiivinen sitoutuminen osastoon/työyksikköön. Osastonhoitajien normatiivinen sitoutuminen oli kohtalaista ja heikointa ulottuvuuksista oli jatkuvuussitoutuminen. Osastonhoitajien voidaan katsoa työskentelevän osastollaan/työyksikössään, koska haluavat ja tuntevat osittain myös velvollisuudekseen jatkaa työtään osastollaan/työyksikössään. Vanhemmat, heikommin koulutetut ja enemmän työkokemusta omaavat osastonhoitajat sitoutuivat osastoonsa/työyksikköönsä vahvemmin kuin nuoremmat, korkeammin koulutetut ja vähemmän aikaa osastonhoitajana työskennelleet. Kirurgian toimialalla osastonhoitajien sitoutuminen oli vahvinta ja psykiatrilla heikointa. Työolotekijöistä työn haasteellisuus, oppimisvaatimukset ja työroolien selkeys olivat yhteydessä sitoutumiseen.
Tulokset vahvistavat käsitystä myönteisten työkokemusten yhteydestä affektiiviseen sitoutumiseen. Osastonhoitajien sitoutumista tulisi vahvistaa antamalla enemmän vastuuta osastoa/työyksikköä koskevissa asioissa, tarjoamalla enemmän haasteita ja lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia työhön.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa keinoja lisätä osastonhoitajien sitoutumista.
Avainsanat: osastonhoitaja, organisaatioon sitoutuminen, osastoon/työyksikköön sitoutuminen