Kiusaajan varjo - Tutkimus koulukiusaamisesta, sen kentällä ilmenevistä rooleista, sekä selviytymisestä

Abstract

Kiusaaminen koulussa on kulttuurissamme ilmiö, jota on vaikeata kitkeä siitä huolimatta, että sille ei löydy laajaa sosiaalista hyväksyntää. Tutkielma käsittelee koulukiusaamisen merkitystä uhrille hänen elämänkulussaan kiusaamiskokemuksista lähtien aina nykyisyyteen saakka keskittyen samalla myös siihen, kuinka kiusaamisesta on selvitty. Tutkimuksen tarkoitus on antaa näkökulma siihen, että kiusaamisen seuraukset voivat olla yksilölle hyvin merkitseviä koko elämänkulun kannalta, eli kiusaamisen päättyessä sen vaikutukset eivät silti aina lopu siihen hetkeen. Lisäksi tutkimuksessa keskityin kiusaamiskentällä esiintyviin rooleihin ja teemoihin, sekä informanttien esittämiin selviytymisen keinoihin.

Tutkimuksen kohteena ja informantteina olivat kouluaikanaan kiusatuksi tulleet, nyt jo aikuiset henkilöt. Tutkimusaineisto on saatu kirjeitse vastineena kirjoituspyyntöön. Kirjoittajat kertoivat tarinan koulukiusaamisesta ja sen merkityksestä elämänkulussaan. Tutkimuksen teoreettismetodologisena tulkintakehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi ja aineistoa tutkin narratiivisesta näkökulmasta, sekä teemoitellen.

Aineiston perusteella oli löydettävissä neljä erilaista tarinatyyppiä, joiden pohjalta selviää kiusaamisen merkitys yksilön elämänkulussa, sekä kiusaamiskokemuksesta selviytymisen moniulotteisuus. Keskeiset tarinatyypit ovat masennus- ja vihatarina, jännittäjän tarina, pärjäämistarina sekä täyttä elämää -tarina. Nämä kuvaavat selviytymisen eri muotoja siten, että masennus- ja vihatarinassa kiusaamisen seuraukset vaikuttavat aikuisuudessakin syvästi hankaloittaen elämää, jännittäjän tarinassa sosiaaliset tilanteet saattavat laukaista voimakasta jännittämistä, pärjäämistarinassa kiusattu on kääntänyt aktiivisesti kokemustaan voimavarakseen pärjäten muodostamallaan vahvuudella nykyisyydessä ja täyttä elämää -tarinassa kiusaamisesta on selvitty niin, ettei se kulje uhrin mielessä enää ahdistavana tekijänä.

Kiusaamiskentän rooleissa tutkimuksen perusteella löytyi aineistolähtöisesti rooli, joka ei löytynyt aikaisemmista roolimäärittelyistä. Tämä hylkääjän rooli oli uhrille keskeinen, sillä hylkääjä oli hänen ystävänsä, joka kiusaamistilanteessa jätti uhrin yksin poistuen paikalta.

Tutkimuksen perusteella kiusaamiskokemus voi olla uhrille niin merkittävä, että se vaikuttaa hänen päivittäiseen elämäänsä sekä elämänkulkuunsa vahingoittavasti. Koulukiusaamiseen on puututtava mahdollisimman pikaisesti, mutta uhria ei tämän jälkeen pitäisi jättää ilman apua. Näin voitaisiin osittain välttää pitkäaikaisia seuraamuksia uhrin elämässä.

Asiasanat: Koulukiusaaminen, selviytyminen, roolit