VERKOSTOLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEEN PAIKALLISESTI - Esimerkkinä Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
KESKITALO, KAISA (2007)
KESKITALO, KAISA
2007
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17464
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17464
Tiivistelmä
Tutkielman tavoite on arvioida verkostolähtöisyyden ilmenemismuotoja uuden hallinnollisen ratkaisun, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön toiminnassa. Tutkimus pyrkii hahmottamaan uutta paikallista hallintatapaa ja verkostoitumista kuntien ja järjestöjen yhteisorganisaatiossa, sekä selventämään mitä kunnilta ja järjestöiltä edellytetään, jotta tällainen yhteistyö olisi mahdollista. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kunnallisten palveluiden paikalliseen järjestämiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Tutkimus rajautuu käsittelemään Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön hallintoelimiä ja niissä tehtävää yhteistyötä.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskeisiä teemoja ovat kunnallisten palveluiden järjestämisen vaihtoehdot ja verkosto hallinnan muotona. Tutkimuksen empiirisen osan kohdeorganisaatioksi on valittu kuntien ja järjestöjen voimavaroja päihdehuollon osalta yhdistävä Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö. Kyseessä on tapaustutkimus, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää suoraan muihin vastaaviin tapauksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimushaastattelut toteutettiin kesällä 2006. Kaikki kymmenen haastateltavaa olivat, tai olivat olleet Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön valtuuskunnan tai hallituksen jäseniä. Tutkimuksessa ovat edustettuina kaikki kolme Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön perustajayhteisösektoria: julkinen sektori, paikalliset kolmannen sektorin toimijat ja valtakunnalliset järjestöt.
Keskeiset tutkimustulokset osoittivat, että Päihdepalvelusäätiön toiminnassa on havaittavissa verkostoperiaatteen mukaista yhteistoimintaa. Päihdepalvelusäätiö on luonut Jyväskylän seudulle parempaa yhteistyötä päihdehuollon eri toimijoiden välille. Säätiöratkaisu on merkinnyt erityisesti avoimien ja luottamuksellisten suhteiden kehittymistä eri toimijoiden välille. Nämä seikat ovat olleet omiaan edistämään aiempaa laadukkaampien ja vaikuttavampien päihdehuollon palvelujen tuottamista säätiön toiminta-alueella. Toisaalta, tutkimuksesta kävi myös ilmi, että kuntien taloudellinen tilanne ja kovenevat asenteet alkoholiongelmaisia kohtaan asettavat reunaehtoja toiminnalle nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Säätiön katsottiin kuitenkin lisänneen mahdollisuuksia tuoda esiin päihdeongelmaisten asemaa ja päihdehuollon tilaa Keski-Suomen alueella. Tutkimuksessa selvisi myös, että säätiöratkaisun myötä toimijoiden välinen keskinäinen arvostus sekä toimijoiden välinen tiedonkulku on parantunut.
Verkostomaisen yhteistyön syntymisen edellytyksiksi määrittyivät esimerkkitapauksen osalta toimijoiden vahva tahtotila yhteistyön syntymiseksi, kuntien aikaisempi strateginen yhteistyö alueella, vahva ja perinteikäs päihdealan järjestökenttä seudulla, sekä valtakunnallisten järjestöjen aikaisemmat yhteistyösuhteet seudun toimijoihin. Säätiön menestystekijöiksi mainittiin myös ratkaisua edeltänyt huolellinen valmistelu- ja suunnittelutyö sekä onnistunut johtajavalinta.
Asiasanat: Kunta, kolmas sektori, verkostoituminen, uusi paikallinen hallinta
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskeisiä teemoja ovat kunnallisten palveluiden järjestämisen vaihtoehdot ja verkosto hallinnan muotona. Tutkimuksen empiirisen osan kohdeorganisaatioksi on valittu kuntien ja järjestöjen voimavaroja päihdehuollon osalta yhdistävä Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö. Kyseessä on tapaustutkimus, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää suoraan muihin vastaaviin tapauksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimushaastattelut toteutettiin kesällä 2006. Kaikki kymmenen haastateltavaa olivat, tai olivat olleet Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön valtuuskunnan tai hallituksen jäseniä. Tutkimuksessa ovat edustettuina kaikki kolme Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön perustajayhteisösektoria: julkinen sektori, paikalliset kolmannen sektorin toimijat ja valtakunnalliset järjestöt.
Keskeiset tutkimustulokset osoittivat, että Päihdepalvelusäätiön toiminnassa on havaittavissa verkostoperiaatteen mukaista yhteistoimintaa. Päihdepalvelusäätiö on luonut Jyväskylän seudulle parempaa yhteistyötä päihdehuollon eri toimijoiden välille. Säätiöratkaisu on merkinnyt erityisesti avoimien ja luottamuksellisten suhteiden kehittymistä eri toimijoiden välille. Nämä seikat ovat olleet omiaan edistämään aiempaa laadukkaampien ja vaikuttavampien päihdehuollon palvelujen tuottamista säätiön toiminta-alueella. Toisaalta, tutkimuksesta kävi myös ilmi, että kuntien taloudellinen tilanne ja kovenevat asenteet alkoholiongelmaisia kohtaan asettavat reunaehtoja toiminnalle nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Säätiön katsottiin kuitenkin lisänneen mahdollisuuksia tuoda esiin päihdeongelmaisten asemaa ja päihdehuollon tilaa Keski-Suomen alueella. Tutkimuksessa selvisi myös, että säätiöratkaisun myötä toimijoiden välinen keskinäinen arvostus sekä toimijoiden välinen tiedonkulku on parantunut.
Verkostomaisen yhteistyön syntymisen edellytyksiksi määrittyivät esimerkkitapauksen osalta toimijoiden vahva tahtotila yhteistyön syntymiseksi, kuntien aikaisempi strateginen yhteistyö alueella, vahva ja perinteikäs päihdealan järjestökenttä seudulla, sekä valtakunnallisten järjestöjen aikaisemmat yhteistyösuhteet seudun toimijoihin. Säätiön menestystekijöiksi mainittiin myös ratkaisua edeltänyt huolellinen valmistelu- ja suunnittelutyö sekä onnistunut johtajavalinta.
Asiasanat: Kunta, kolmas sektori, verkostoituminen, uusi paikallinen hallinta