Perheiden terveydenhuoltohenkilöstöltä saatu ja toivottu sosiaalinen tuki kouluikäisen lapsen tai nuoren astman hoidossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää astmaa sairastavan kouluikäisen lapsen tai – nuoren perheiden terveydenhuoltohenkilöstöltä saamaa sosiaalista tukea silloin, kun lapsen tai nuoren astman hoito on erikoissairaanhoidossa päättynyt ja astman hoitovastuu on siirtynyt perusterveydenhuoltoon. Tarkoituksena oli kuvata minkälaista sosiaalista tukea perheet saavat terveydenhuoltohenkilöstöltä perusterveydenhuollossa tai yksityisessä terveydenhuollossa ja minkälaista sosiaalista tukea perheet olisivat toivoneet. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää miten perheen taustatekijät ovat yhteydessä saatuun sosiaaliseen tukeen. Tutkimuksen tavoitteena on saadun tiedon avulla pyrkiä kehittämään kouluikäisten astmalasten ja – nuorten perheiden terveydenhuoltohenkilöstöltä saamaa tukea ja perheiden terveyttä.

Tutkimukseen osallistui kouluikäisten astmadiagnoosin saaneiden lasten tai nuorten perheet (N = 381), joiden astman hoito oli erikoissairaanhoidossa päättynyt vuoden 2005 aikana ja hoito oli siirtynyt perusterveydenhuoltoon. Aineiston keruu tapahtui strukturoidulla kyselylomakkeella postikyselynä ja vastausprosentti oli 52 %. Aineistosta muodostettiin kuusi summamuuttujaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä (t- testi, One – Way – ANOVA, Mann – Whitney U – testi).

Tutkimus selvitti, että kouluikäisten astmalasten – ja nuorten perheistä reilut puolet oli jonkin verran samaa mieltä siitä, että he olivat saaneet sosiaalista tukea terveydenhuoltohenkilöstöltä perusterveydenhuollossa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Perheistä reilut puolet oli jonkin verran samaa mieltä siitä, että he olivat saaneet tietoa astmasta ja sen hoidosta sekä astman lääkehoidosta. Perheistä reilut puolet oli jonkin verran eri mieltä siitä, että he olivat saaneet tietoa astman hoitoon liittyvistä etuisuuksista ja palveluista. Perheistä reilut puolet oli jonkin verran samaa mieltä siitä, että he olivat saaneet emotionaalista tukea terveydenhuoltohenkilöstöltä lapsen tai nuoren astman hoidossa. Sen sijaan perheistä reilut puolet oli jokseenkin eri mieltä siitä, että he olivat saaneet konkreettista tukea terveydenhuoltohenkilöstöltä. Taustatekijöistä omahoitajalla ja terveydenhuollon toimipisteellä näytti olevan tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys perheiden terveydenhuoltohenkilöstöltä saamaan sosiaaliseen tukeen.

Perheiden saamaa sosiaalista tukea tulisi kehittää siten, että jokaisen astmalapsen tai - nuoren olisi mahdollista saada omahoitaja tai astmahoitaja lisäämään perheen saamaa sosiaalista tukea lapsen tai nuoren astman hoidossa sekä perusterveydenhuollossa että yksityisessä terveydenhuollossa.

Avainsanat: perhe, sosiaalinen tuki, astma, lapsi, nuori