ESIMIES TYÖYHTEISÖN PALVELUKSESSA. Esimiestyöskentelyn kehitystarpeita perehdytyksen, motivoinnin ja palautteen annon osalta. Case Lassila & Tikanoja

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko kohteena olevan yrityksen esimiestyöskentely sovittujen ohjeiden ja tavoitteiden mukaista. Esimiestyöskentelyn toimivuutta tarkastellaan perehdytyksen, kehityksen edistämisen, motivoinnin ja palautteen annon osalta. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään työkaluja esimiestyön kehitystyöstä vastaaville henkilöille. Tutkimuksesta saadun tiedon pohjalta koulutusta ja ohjausta voidaan suunnata niille alueille, joiden toimivuudessa esiintyy suurimpia puutteita.

Tutkimus kohdistui yrityksen siivouspalveluiden esimiestyöskentelyyn. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla yrityksen pääkaupunkiseudun siivoojia. Heidän näkemyksiään ja mielipiteitään kartoittamalla etsittiin vastauksia esimiestyöskentelyn tasoon. Haastatteluun osallistui yhteensä seitsemän henkilöä, neljä naista ja kolme miestä. Tutkija valitsi haastateltavat satunnaisotannalla. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Aineiston analysointi tapahtui teemoittelun avulla.

Suurimmat kehityskohteet löytyivät työntekijöiden perehdytyksestä. Joitain osa-alueita yrityksen perehdytyssuunnitelman kokonaisuudesta oli jäänyt kokonaan suorittamatta ja esimiesten ohjeistus oli joiltain osin ristiriitaista. Esimiesten on tärkeää muistaa, että perehdytys alkaa jo heti työhönottovaiheessa. Perehdytyssuunnitelman täsmällinen noudattaminen on tärkeä lähtökohta sille, että työntekijä pääsee työnsä alkuun mahdollisimman tehokkaasti. Työmotivaatioon vaikuttavat tekijät vaihtelivat työntekijästä riippuen. Toisilla työmotivaatiota nosti esimiehen kannustava asenne ja palaute, toiset kokivat työsuhteen vakituisuuden ja sen tuoman taloudellisen turvan tärkeänä elementtinä motivaation kohottajana. Liian kiireinen työtahti koettiin yhtenä merkittävänä motivaatiota laskevana tekijänä. Palautteenanto tapahtui sujuvasti työn ohella ja palautteesta otettiin opiksi. Työntekijät kokivat saavansa riittävästi palautetta esimieheltään. Työntekijät toivoivat, että esimies kävisi työkohteissa säännöllisesti ja näin palautteenanto tapahtuisi kasvotusten. Työntekijät eivät nähneet juurikaan tarvetta antaa palautetta esimiehelleen.

Esimiehen tulee luoda työpaikalle avoin ja vuorovaikusta tukeva ilmapiiri, joka kannustaa molemminpuoliseen palautteen antoon. Esimiestyöstä saatuja tuloksia voidaan kokonaisuudessaan pitää melko positiivisina. Tulokset antavat selkeän suunnan sille, mihin esimiesten kehittämistyössä tulisi keskittyä: perehdytyssuunnitelman täsmälliseen ja yhdenmukaiseen toteuttamiseen sekä esimiehen aktiiviseen, avoimeen ja monipuoliseen kanssakäymiseen työntekijöiden kanssa. Nämä ovat esimiestyön alueita, joiden hyvä toteutus on tärkeää yrityksen kaikilla toimialoilla.

Avainsanat: ammatillinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen, perehdyttäminen, työmotivaatio sekä palaute ja vuorovaikutteisuus.