Julkisoikeudellisen palvelutoiminnan maksullisuuden tavoitteet valtionhallinnossa – Case: yleiset tuomioistuimet

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään niitä näkemyksiä, joita on esitetty julkisen palvelutoiminnan maksullisuuden tavoitteista. Tutkimuksen tieteellisenä pyrkimyksenä on maksujen tavoitteiden osalta keskittyä niiden teoreettisten ajattelumallien tarkasteluun, joiden voidaan katsoa soveltuvan erityisesti valtionhallinnon tuottaman julkisoikeudellisen palvelun maksullisuuteen. Tavoitteena on lisäksi pyrkiä luomaan kuvaus siitä, mikä on maksullisen toiminnan ja maksutulojen asema ja merkitys valtion talousarviotaloudessa suhteessa muihin valtion tulonlähteisiin ja kuinka valtionhallinnon maksullinen toiminta on nykyään järjestetty.

Tutkimuksen tarkoitus on tutkia, kuinka teoreettisen tarkastelun ja valtionhallinnon nykykäytännön analysoinnin pohjalta esiin tuodut tavoitteet toteutuvat nykyään yleisten tuomioistuinten palveluista perittävissä maksuissa. Oikeuslaitoksen ja -järjestyksen ylläpito on yksi valtion perinteisistä tehtävistä, jonka rahoitus tapahtuu pääosin muilla kuin palveluista perittävillä maksuilla. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää, voitaisiinko myös maksujärjestelmää kehittämällä parantaa yleisten tuomioistuinten toimintaedellytyksiä. Tarkastelunäkökulmina ovat maksullisuuden taloudelliset tavoitteet, ohjausvaikutuksen mukaiset tavoitteet sekä tulosohjaukseen liittyvät tavoitteet.

Käräjäoikeuksien maksullisuuden tavoitteiden toteutumista tutkitaan eri asiaryhmien osalta. Tutkimustulosten mukaan asiaryhmissä perittävien maksujen asema on tarkasteltavien tavoitenäkökulmien suhteen joiltakin osin kyseenalainen. Rikosasioissa perittävien maksujen taloudelliset ja käyttäytymistä ohjaavat vaikutukset ovat vähäisiä ja maksujen perimisestä voisi jopa luopua. Varsinaisissa riita-asioissa maksuja olisi ehkä varaa korottaa ilman, että sillä olisi estävää vaikutusta oikeusturvan hakemiselle. Summaaristen riita-asioiden, kiinteistöjen kirjaamista koskevien asioiden sekä avioerohakemusten osalta on olemassa perusteet ja edellytykset maksullisen toiminnan nettobudjetointiin siirtymiselle.

Hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa maksullisuuden tavoitteita koskevat johtopäätökset ovat yhteneviä. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna saattaisi valtiontalouden kannalta olla järkevämpää asettaa palvelut maksuttomiksi, sillä maksujen keräämiskustannukset ehkä jopa ylittävät niistä kertyvät tuotot. Maksujen ohjausvaikutuksen tavoitteet eivät nykyään toteudu. Muutoksenhakua voisi mahdollisesti tehostaa maksujärjestelmää kehittämällä ottaen entistä paremmin huomioon maksullisuuden tavoitteet ohjausvaikutuskeinona. Maksun voisi asettaa niin, että se peritään lähtökohtaisesti kaikilta valituksen tai kantelun tekijöiltä ja maksu tulee maksettavaksi etukäteen ennen kuin asia otetaan käsiteltäväksi.

Saattaa olla, että tuomioistuinmaksulain valmisteluvaiheessa ja sen jälkeenkin perittävien oikeudenkäyntimaksujen osalta on pyritty varmistumaan siitä, että maksujen vaikutus ei kohdistu esteenä tai rajoitteena oikeusturvan hakemiselle ja saamiselle. Tämä on ehkä luonnollista siitä syystä, että oikeudenkäynti tai muiden tuomioistuinpalvelujen käyttäminen saattaa aiheuttaa hakijalle huomattaviakin kustannuksia, mikä voi olla yleisesti esteenä oikeuksien hakemiselle. Toisaalta maksuja ei ehkä ole tarkasteltu riittävästi sen suhteen, että niillä voisi mahdollisesti olla positiivisiakin vaikutuksia tuomioistuinten toimintaan huomioiden palvelujen maksullisuudesta esitetyt tavoitekysymykset.

Asiasanat: Julkisoikeudellinen maksu, maksuperuste, maksullisuus, yleiset tuomioistuimet