Asiakkaiden seksuaalinen diskurssi - metaforisten ilmaisujen jäljillä perheasiain neuvottelukeskuksessa
RÖYSKÖ, MERJA (2007)
RÖYSKÖ, MERJA
2007
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17440
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17440
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia seksuaalisia metaforia perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaat käyttävät ja mikä merkitys niillä on perheneuvontatyössä.
Selvittääkseni tätä, keräsin perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkailta seksuaalisuuteen liittyviä metaforia. Kirkon 41:ssä perheasiain neuvottelukeskuksessa käy keskimäärin 17.000 asiakasta vuodessa, joten siellä kohdataan hyvin paljon erilaisia perheen ja parisuhteen arkisia asioita kommunikaatio-ongelmista seksuaalisuuteen liittyviin pulmatilanteisiin.
Tutkimusotteeni näiden 63 seksuaalisen metaforan kanssa perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan ihmiset sekä tulkitsevat elämäänsä, mutta myös tuottavat sitä sekä ajattelullaan että toiminnallaan. Metodinen työkaluni, diskurssianalyysi, tarkasteli niitä merkityksiä, joita asiakkaat tuottavat seksuaalisuuden saralla. Näkökulmana näiden metaforien analysoinnissa oli naisterapeutin.
Metaforat rakentavat sanan, lauseen tai laajemman asiakokonaisuuden jollain toisella sanalla tai kuvauksella. Metaforan avulla monimutkainen asia voidaan selittää lyhyemmin, ja metaforaa voidaan myös käsitellä kuin puhuttaisiin alkuperäisestä asiasta. Metaforia on tutkittu erilaisissa terapeuttisissa teorioissa, mutta varsinaisia terapiatyöhön liittyviä seksuaalisia metaforia käsitteleviä tutkimuksia en löytänyt.
Metaforia koodatessani löysin kolme erilaista diskurssia: seksiälyn, halu(ttomuus)- ja uskottomuusdiskurssin, joihin sijoitin metaforissa kohtaamani aiheet, kuten esimerkiksi rakastelutekniset taidot, romantiikan nälän ja seksin tarpeet. Tutkielmassani pohdin, miten ihmiset puhuvat näistä aiheista, miten he valitsevat oman metaforansa ja miten perheneuvonta niihin vastaa. Pohdin myös erilaisia työotteita, työntekijän roolia erilaisten työmenetelmien käyttäjänä ja teoreettisten lähestymistapojen käyttäjänä sekä ymmärtävän vuorovaikutuksen tärkeyttä.
Huomasin, että perheasiain neuvottelukeskuksen työhön ja työotteeseen kuuluu olennaisesti avoi-muuden ja suoruuden kieli. Asioista puhutaan pääsääntöisesti arkisesti ja kiertelemättä, kuitenkin kunnioittaen asiakkaan esille tuomaa seksuaalista sanastoa. On tärkeää, että työntekijä kiinnittää erityishuomiota asiakkaiden metaforiin ja muihin sanallisiin ilmaisuihin, kuten sananparsiin ja toistuviin ilmaisuihin. Tärkeätä olisi, että kaikilla ihmissuhdealoilla työskentelevillä ihmisillä olisi seksuaalialan koulutusta. Ammatillinen ote seksuaalikysymyksissä edellyttää työntekijän oman seksuaalisuuden kohtaamista, omien arvojen, asenteiden, tunteiden, normien ja uskomusten tutkiskelemista.
Työntekijän on uskaltauduttava aloitteentekijäksi ja sillä tavoin luvanantajaksi asiakkaalle seksuaalisuudesta puhumiseen.
ASIASANAT: Seksuaalisuus, metafora, perheneuvonta, pariterapia.
Selvittääkseni tätä, keräsin perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkailta seksuaalisuuteen liittyviä metaforia. Kirkon 41:ssä perheasiain neuvottelukeskuksessa käy keskimäärin 17.000 asiakasta vuodessa, joten siellä kohdataan hyvin paljon erilaisia perheen ja parisuhteen arkisia asioita kommunikaatio-ongelmista seksuaalisuuteen liittyviin pulmatilanteisiin.
Tutkimusotteeni näiden 63 seksuaalisen metaforan kanssa perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan ihmiset sekä tulkitsevat elämäänsä, mutta myös tuottavat sitä sekä ajattelullaan että toiminnallaan. Metodinen työkaluni, diskurssianalyysi, tarkasteli niitä merkityksiä, joita asiakkaat tuottavat seksuaalisuuden saralla. Näkökulmana näiden metaforien analysoinnissa oli naisterapeutin.
Metaforat rakentavat sanan, lauseen tai laajemman asiakokonaisuuden jollain toisella sanalla tai kuvauksella. Metaforan avulla monimutkainen asia voidaan selittää lyhyemmin, ja metaforaa voidaan myös käsitellä kuin puhuttaisiin alkuperäisestä asiasta. Metaforia on tutkittu erilaisissa terapeuttisissa teorioissa, mutta varsinaisia terapiatyöhön liittyviä seksuaalisia metaforia käsitteleviä tutkimuksia en löytänyt.
Metaforia koodatessani löysin kolme erilaista diskurssia: seksiälyn, halu(ttomuus)- ja uskottomuusdiskurssin, joihin sijoitin metaforissa kohtaamani aiheet, kuten esimerkiksi rakastelutekniset taidot, romantiikan nälän ja seksin tarpeet. Tutkielmassani pohdin, miten ihmiset puhuvat näistä aiheista, miten he valitsevat oman metaforansa ja miten perheneuvonta niihin vastaa. Pohdin myös erilaisia työotteita, työntekijän roolia erilaisten työmenetelmien käyttäjänä ja teoreettisten lähestymistapojen käyttäjänä sekä ymmärtävän vuorovaikutuksen tärkeyttä.
Huomasin, että perheasiain neuvottelukeskuksen työhön ja työotteeseen kuuluu olennaisesti avoi-muuden ja suoruuden kieli. Asioista puhutaan pääsääntöisesti arkisesti ja kiertelemättä, kuitenkin kunnioittaen asiakkaan esille tuomaa seksuaalista sanastoa. On tärkeää, että työntekijä kiinnittää erityishuomiota asiakkaiden metaforiin ja muihin sanallisiin ilmaisuihin, kuten sananparsiin ja toistuviin ilmaisuihin. Tärkeätä olisi, että kaikilla ihmissuhdealoilla työskentelevillä ihmisillä olisi seksuaalialan koulutusta. Ammatillinen ote seksuaalikysymyksissä edellyttää työntekijän oman seksuaalisuuden kohtaamista, omien arvojen, asenteiden, tunteiden, normien ja uskomusten tutkiskelemista.
Työntekijän on uskaltauduttava aloitteentekijäksi ja sillä tavoin luvanantajaksi asiakkaalle seksuaalisuudesta puhumiseen.
ASIASANAT: Seksuaalisuus, metafora, perheneuvonta, pariterapia.