Feminiininen lehtien alkoholikirjoittelussa: hyveellinen, hallittu ja raitis naiskansalainen

Abstract

Tutkimus käsittelee naisten alkoholivalistusta suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä vuosina 2004–2006. Sen lehtitekstit liittyvät Tytöt, naiset ja alkoholi -projektin aihealueeseen. Tutkimuksen lähtökohtana on hahmottaa alkoholikirjoittelun käsitystä sukupuolesta. Tavoitteena on selvittää journalististen tekstien puhetapoja naiseudesta ja naisten alkoholinkäytöstä.

Tutkimus on feminististä mediatutkimusta, ja se sijoittuu terveysviestinnän tutkimuksen kulttuurilinjaan. Tutkimusaineisto koostuu Observer Finlandin mediaseurannan Myllyhoitoyhdistykselle keräämistä 103 lehtileikkeestä, joista analyysiin on valittu tekstikerronnan murtumien perusteella tekstejä 41 lehdestä.

Tutkimuksessa luodaan alkoholikirjoittelun teksteistä synteesi, joka kuvaa analyysin hahmotteleman kolmen erilaisen puhetavan (moralistinen, biologistinen ja rationalistinen) tuottamaa naiseutta. Lehtitekstien taustalla vaikuttaa lääketieteen terveyteen velvoittava valistusajattelu, jossa mies nähdään normina ja naista pidetään poikkeuksellisena. Puhetapa rakentaa miehen ensisijasuutta vertaamalla naisen alkoholinsietokykyä miehen alkoholinsietokykyyn. Alkoholivalistuksen tekstien olettama naisen velvollisuus on äitiys. Puhetapa syyllistää alkoholia käyttävää naista, vetoamalla siveellisyyteen ja järjenkäyttöön. Tytöille ja nuorille naisille suunnattu viesti sisältää lisäksi uhkaavampaa sotasanastoa. Lehtitekstien naiseutta ohjaavana tekijänä on kulttuurinen käsitys ideaalisesta naiskansalaisuudesta. Sen oletuksena on nainen, joka on hyveellinen, siveellinen ja jolla on korkea moraali ja joka nöyrtyy vallankäyttäjien hallintaan halliten samalla myös oman käyttäytymisensä. Oletuksena on naisen vietti- ja tunne-elämän korostunut itsekontrolli sekä alkoholinautinnoista kieltäytyminen, sillä ideaalinen nainen on puhetapaa ohjaavan ajattelun mukaan sivilisoitunut ja raitis kansalainen.

Lehtitekstien puhetapa ei näe alkoholia käyttävän naisen yksilöllisyyttä, vaan teksti rakentaa stereotyyppistä naiseutta, jossa elää myyttiseen ajatteluun perustuva kulttuurinen kammo ”huonosta äidistä”, ”huorasta” tai ”aggressiivisesta hysteerikosta”.

Tutkituissa naisten alkoholinkäyttöä kuvaavissa lehtitekstien puhetavoissa ei toteudu hyvin journalismin keskeiset ihanteet eli vallan vahtiminen ja lähdekritiikki.

Asiasanat: alkoholinkäyttö, feministinen mediatutkimus, lehdistö, päihteet, raittius, terveyden edistäminen, terveysviestintä