Kestääkö kristillisyys postmodernin lumouksen? – Koulun eri toimijoiden näkemyksiä nykyisestä yhteiskunnallisesta tilanteesta sekä kristillisyyden merkityksestä alakoulussa
LAAKSOMAA, NIINA; LILLBROÄNDA, JUTTA (2007)
LAAKSOMAA, NIINA
LILLBROÄNDA, JUTTA
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17418
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17418
Tiivistelmä
Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää sitä, millaisia merkityksiä koulun eri toimijat antavat kristillisyydelle alakoulussa. Koska kristillisyyden asemaan koulussa vaikuttaa vahvasti ympäröivä yhteiskunnallinen tilanne, haluttiin selvittää myös sitä, miten koulun eri toimijat kuvaavat vallitsevaa yhteiskunnallista tilannetta ja miten yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa kristillisyyteen. Lisäksi tutkimuksen avulla avattiin näkökulmia kristillisyyden tulevaisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa vähän tutkitusta aiheesta ja tuoda mahdollisesti uusiakin näkökulmia esille kristillisyyden asemasta koulumaailmassa.
Tutkimusotteeksi valittiin käsitysten kuvaamiseen ja luokitteluun hyvin soveltuva fenomenografia. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla ja sitä täydennettiin kyselylomakkeilla. Tutkimusjoukoksi valittiin koulun eri toimijoita mahdollisimman monipuolisesti, jotta voitaisiin löytää erilaisia näkökulmia tutkittavasta aiheesta. Tutkimukseen osallistui luokanopettajia (N=3), rehtoreita (N=3) sekä uskonnonopetuksen asiantuntijoita eri instituutioista (N=4). Tulokset muodostettiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti luokittelemalla tutkittavien käsitykset kolmen kuvauskategorian sisällä alakategorioiksi sekä korkeamman tason yläkategorioiksi.
Ensimmäinen kuvauskategoria käsitteli sitä, miten koulun eri toimijat kuvaavat yhteiskunnallista tilannetta. Alakategorioiden perusteella muodostettiin yhteiskunnallista tilannetta kuvaaviksi ylemmän tason kategorioiksi Perinteisten näkemysten murentuminen, Identiteetin pirstoutuminen, Elämän turvattomuus sekä Hetkellisyyden kulttuuri. Kristillisyyden merkitystä esittelevässä toisessa kuvauskategoriassa yläkategorioiksi johdettiin Kristillisyys elämän jäsentäjänä, Kristillisyys yhteisöllisyyden luojana ja Kristillisyys osana uskonnon yhteiskunnallisen syvämerkityksen ymmärtämistä. Viimeisessä kuvauskategoriassa selvitettiin kristillisyyden tulevaisuutta koulumaailmassa. Tässä kuvauskategoriassa katsottiin tarpeelliseksi muodostaa ainoastaan alakategorioita, koska käsitysten kirjo oli vähäinen. Nämä alakategoriat olivat Kristillisyys säilyy, mutta muuttaa muotoaan ja vähenee, Kristillisyys tulee häviämään sekä Kristillisyyden asema vahvistuu.
Aineiston analyysin perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että koulun eri toimijat näkevät kristillisyydellä edelleen, yhteiskunnan muuttuneesta tilanteesta huolimatta, monia, sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta merkittäviä, tarkoituksia. Kuitenkin moniarvoistuneen, pirstaloituneen sekä osittain maallistuneen yhteiskunnallisen tilanteen vaikutus kristillisyyden esiintymiseen koulussa on huomattava. Kristillisyydellä ei ole itsestään selvää asemaa koulun arjessa. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kristillisyyttä voidaan pitää jopa vastakulttuurina. Koulun toimijoiden arvioidessa kristillisyyden tulevaisuuden näkymiä ei yhtenäistä näkemystä muodostunut. Näkemysten jakautumisesta päätellen sekä teoreettisen viitekehyksen valossa tarkasteltuna todennäköisimpänä kristillisyyden tulevaisuuden vaihtoehtona voidaan pitää sitä, että kristillisyys tulee jossain määrin säilymään koulumaailmassa, mutta sen merkitys ja asema mahdollisesti vähentyvät uskonnollisen moninaisuuden lisääntyessä.
Asiasanat: kristillisyys, postmoderni, arvokasvatus, uskonnonopetus
Tutkimusotteeksi valittiin käsitysten kuvaamiseen ja luokitteluun hyvin soveltuva fenomenografia. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla ja sitä täydennettiin kyselylomakkeilla. Tutkimusjoukoksi valittiin koulun eri toimijoita mahdollisimman monipuolisesti, jotta voitaisiin löytää erilaisia näkökulmia tutkittavasta aiheesta. Tutkimukseen osallistui luokanopettajia (N=3), rehtoreita (N=3) sekä uskonnonopetuksen asiantuntijoita eri instituutioista (N=4). Tulokset muodostettiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti luokittelemalla tutkittavien käsitykset kolmen kuvauskategorian sisällä alakategorioiksi sekä korkeamman tason yläkategorioiksi.
Ensimmäinen kuvauskategoria käsitteli sitä, miten koulun eri toimijat kuvaavat yhteiskunnallista tilannetta. Alakategorioiden perusteella muodostettiin yhteiskunnallista tilannetta kuvaaviksi ylemmän tason kategorioiksi Perinteisten näkemysten murentuminen, Identiteetin pirstoutuminen, Elämän turvattomuus sekä Hetkellisyyden kulttuuri. Kristillisyyden merkitystä esittelevässä toisessa kuvauskategoriassa yläkategorioiksi johdettiin Kristillisyys elämän jäsentäjänä, Kristillisyys yhteisöllisyyden luojana ja Kristillisyys osana uskonnon yhteiskunnallisen syvämerkityksen ymmärtämistä. Viimeisessä kuvauskategoriassa selvitettiin kristillisyyden tulevaisuutta koulumaailmassa. Tässä kuvauskategoriassa katsottiin tarpeelliseksi muodostaa ainoastaan alakategorioita, koska käsitysten kirjo oli vähäinen. Nämä alakategoriat olivat Kristillisyys säilyy, mutta muuttaa muotoaan ja vähenee, Kristillisyys tulee häviämään sekä Kristillisyyden asema vahvistuu.
Aineiston analyysin perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että koulun eri toimijat näkevät kristillisyydellä edelleen, yhteiskunnan muuttuneesta tilanteesta huolimatta, monia, sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta merkittäviä, tarkoituksia. Kuitenkin moniarvoistuneen, pirstaloituneen sekä osittain maallistuneen yhteiskunnallisen tilanteen vaikutus kristillisyyden esiintymiseen koulussa on huomattava. Kristillisyydellä ei ole itsestään selvää asemaa koulun arjessa. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kristillisyyttä voidaan pitää jopa vastakulttuurina. Koulun toimijoiden arvioidessa kristillisyyden tulevaisuuden näkymiä ei yhtenäistä näkemystä muodostunut. Näkemysten jakautumisesta päätellen sekä teoreettisen viitekehyksen valossa tarkasteltuna todennäköisimpänä kristillisyyden tulevaisuuden vaihtoehtona voidaan pitää sitä, että kristillisyys tulee jossain määrin säilymään koulumaailmassa, mutta sen merkitys ja asema mahdollisesti vähentyvät uskonnollisen moninaisuuden lisääntyessä.
Asiasanat: kristillisyys, postmoderni, arvokasvatus, uskonnonopetus