”Me saamme Intian loistamaan” – uusretorinen analyysi Intian NDA-hallinnon ulkopolitiikasta vuosina 1998–2004
IHALAINEN, HEIDI (2007)
2007
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17414
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17414
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu – tutkielmassani Intiaa maaliskuusta 1998 toukokuuhun 2004 hallinneen Kansallisen demokraattisen allianssin (NDA) ulkopolitiikkaa status quo’n ja muutoshakuisuuden kautta. Tutkimuksessa selvitetään Intian kansainvälisen statuksen ja arvovallan kasvattamiseen tähdänneen NDA:n ulkopolitiikan ideologisia perusteita ja realistisen maailmankuvan rakentumista aineiston retoriikassa. Temaattisesti analyysi kohdistuu neljään aineistosta eriteltyyn BJP:n/NDA:n ulkopoliittiseen tavoitteeseen: talousreformien jatkamiseen, ydinaseen hankkimiseen, Intian kansainvälisen statuksen nostamiseen ja maan haaveisiin YK:n Turvallisuusneuvoston pysyvästä jäsenyydestä. Tutkielman osana on myös NDA:n kehityspolitiikkaan syventyvä case-esimerkki, joka osoittaa osaltaan ulkopolitiikan muutoshakuisuuden ja talousdiplomatian merkityksen kasvamisen.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii poliittisen realismin teoria. Analyysin pohjana ovat erityisesti arvovallan ja kansallisen edun käsitteet ja Hans. J. Morgenthaun kapasiteettianalyysi, jossa valtion valtaa arvioidaan sen omaaman kapasiteetin kautta. Kapasiteetin osatekijät määrittävät valtion kyvyn toimia suhteessa omiin kansalaisiinsa ja muihin valtioihin. Suhteellisuusvaatimuksen vuoksi Intian kapasiteettia verrataan muiden valtioiden kapasiteetteihin.
Tutkielman kohteena ovat NDA-hallinnon pääministeri Atal Bihari Vajpayeen, ulkoministereinä toimineiden Jaswant Singhin ja Yashwant Sinhan sekä presidentti K.R. Narayanin puheet ja haastattelut. Tutkimuksen metodisten ratkaisujen taustalla vaikuttaa Platonin ja erityisesti Aristoteleen perinteestä nouseva uusi retoriikka, joka suuntautuu välineellisestä retoriikasta poiketen vaikuttamisen keinojen määrittelyyn. Aineistoa analysoidaan Chaїm Perelmanin argumentoivan retoriikkatutkimuksen argumentaatiotekniikoiden avulla.
Aineiston analyysi osoitti, että NDA-hallinto pyrki systemaattisesti rakentamaan Intialle merkittävämpää roolia maailmanjärjestyksessä. Ulkopolitiikka siirtyi ideologisesti idealismista realistisempaan suuntaan ja kansallisen edun periaate nähtiin tärkeimpänä ulkopolitiikan johtimena. Realistinen maailmankuva ei silti dominoinut NDA:n politiikkaa, vaan aineistosta kuvastui ristiriita nehrulaisten moraaliperiaatteiden ja uuden realistisemman linjan välillä. Talousreformien jatkaminen nähtiin ensisijaisesti vuonna 1991 alkaneen muutoskehityksen jatkamisena. Talouden roolia ulkopolitiikan osana kuitenkin kasvatettiin merkittävästi ja talouskasvu nähtiin tärkeimpänä Intian merkittävyyttä kasvattavana tekijänä. Selkeää muutoshakuisuutta edustivat vuonna 1998 tehty ydinkoe sekä Intian haaveet YK:n Turvallisuusneuvoston pysyvästä jäsenyydestä.
Asiasanat: kapasiteettianalyysi, ulkopolitiikka, uusi retoriikka, valta
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii poliittisen realismin teoria. Analyysin pohjana ovat erityisesti arvovallan ja kansallisen edun käsitteet ja Hans. J. Morgenthaun kapasiteettianalyysi, jossa valtion valtaa arvioidaan sen omaaman kapasiteetin kautta. Kapasiteetin osatekijät määrittävät valtion kyvyn toimia suhteessa omiin kansalaisiinsa ja muihin valtioihin. Suhteellisuusvaatimuksen vuoksi Intian kapasiteettia verrataan muiden valtioiden kapasiteetteihin.
Tutkielman kohteena ovat NDA-hallinnon pääministeri Atal Bihari Vajpayeen, ulkoministereinä toimineiden Jaswant Singhin ja Yashwant Sinhan sekä presidentti K.R. Narayanin puheet ja haastattelut. Tutkimuksen metodisten ratkaisujen taustalla vaikuttaa Platonin ja erityisesti Aristoteleen perinteestä nouseva uusi retoriikka, joka suuntautuu välineellisestä retoriikasta poiketen vaikuttamisen keinojen määrittelyyn. Aineistoa analysoidaan Chaїm Perelmanin argumentoivan retoriikkatutkimuksen argumentaatiotekniikoiden avulla.
Aineiston analyysi osoitti, että NDA-hallinto pyrki systemaattisesti rakentamaan Intialle merkittävämpää roolia maailmanjärjestyksessä. Ulkopolitiikka siirtyi ideologisesti idealismista realistisempaan suuntaan ja kansallisen edun periaate nähtiin tärkeimpänä ulkopolitiikan johtimena. Realistinen maailmankuva ei silti dominoinut NDA:n politiikkaa, vaan aineistosta kuvastui ristiriita nehrulaisten moraaliperiaatteiden ja uuden realistisemman linjan välillä. Talousreformien jatkaminen nähtiin ensisijaisesti vuonna 1991 alkaneen muutoskehityksen jatkamisena. Talouden roolia ulkopolitiikan osana kuitenkin kasvatettiin merkittävästi ja talouskasvu nähtiin tärkeimpänä Intian merkittävyyttä kasvattavana tekijänä. Selkeää muutoshakuisuutta edustivat vuonna 1998 tehty ydinkoe sekä Intian haaveet YK:n Turvallisuusneuvoston pysyvästä jäsenyydestä.
Asiasanat: kapasiteettianalyysi, ulkopolitiikka, uusi retoriikka, valta