OTE-ammatillisen kuntoutuskurssin vaikuttavuus mielenterveyskuntoutujien psyykkiseen hyvinvointiin
OJALA, HANNA (2007)
2007
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17410
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17410
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako OTE- kurssi osallistujiensa eli mielenterveyskuntoutujien kokemaan psyykkiseen hyvinvointiin. OTE- kurssi on Kiipulan Ammattiopiston ja Kelan yhteistyössä järjestämää ammatillista kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille. Tutkimuksen osallistujina olivat Tampereella, Vantaalla ja Lahdessa syyskuussa 2006 aloittaneet mielenterveyskuntoutujat, yhteensä alussa 43 henkilöä. Kurssin lopussa kyselylomakkeen täytti 33 osallistujaa.
Tutkimus toteutettiin mittaamalla kurssilaisten kokemaa psyykkistä hyvinvointia kurssia aloitettaessa, sen keskivaiheilla sekä lopussa. Mittareina olivat DEPS depressioseula, Snyderin Hope, Rosenbergin Self- Esteem Scale ja Markku Ojasen psyykkistä hyvinvointia testaava lomakemittaristo. Lisäksi kurssilaisista kerättiin taustatietoja mm. koulutus-, sairaus- ja työhistoriastaan erillisellä lomakkeella.
Kuntoutujien tilanne kurssin alussa vastasi mielenterveyskuntoutujien psyykkisestä hyvinvoinnista tehtyjen muiden tutkimusten tuloksia. Kurssia aloitettaessa mittarit osoittivat osallistujien psyykkisen hyvinvoinnin olevan alkumittauksissa heikko kaikilla osa-alueilla. Kurssin puolivälissä tehdyissä mittauksissa voitiin jo havaita positiivista muutosta osallistujien psyykkisessä hyvinvoinnissa ahdistuksen vähenemisenä ja itseluottamuksen sekä toiveikkuuden lisääntymistä. Kurssin keskivälissä ja lopussa suoritettujen mittausten välillä tapahtui selkeää kohenemista kurssilaisten arvioissa omasta työkyvystään, itsetunnossa sekä DEPS depressioseulassa.
Kurssin alussa ja lopussa tehtyjä mittauksia verrattaessa voitiin havaita erittäin positiivista muutosta tapahtuneen kurssin aikana kurssilaisten psyykkisessä hyvinvoinnissa. Tilastollisesti merkittävintä muutosta kurssin aikana tapahtui ahdistuksen vähenemisessä. Merkitsevää positiivista muutosta tapahtui lisäksi koko kurssin aikana depressioseulassa, Rosenbergin itsetuntomittarin sekä Ojasen asteikkojen itseluottamuksen ja työkykymittareiden keskiarvoissa.
Tutkimuksen tuloksena siis havaittiin, että siihen osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien psyykkinen hyvinvointi kohentui merkitsevästi kurssin aikana. Tutkimus antoi suuntaa antavaa tulosta OTE- kurssin mukaisen ns. integroivan mallin toimivuudesta mielenterveyskuntoutuksessa. Kurssi on vahvana toimijana mukana siinä kuntoutumisen kokonaisprosessissa, jossa kuntoutujan psyykkinen hyvinvointi on kohentunut.
Hakusanat: ammatillinen kuntoutus, mielenterveyskuntoutuja, vaikuttavuus, psyykkinen hyvinvointi
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako OTE- kurssi osallistujiensa eli mielenterveyskuntoutujien kokemaan psyykkiseen hyvinvointiin. OTE- kurssi on Kiipulan Ammattiopiston ja Kelan yhteistyössä järjestämää ammatillista kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille. Tutkimuksen osallistujina olivat Tampereella, Vantaalla ja Lahdessa syyskuussa 2006 aloittaneet mielenterveyskuntoutujat, yhteensä alussa 43 henkilöä. Kurssin lopussa kyselylomakkeen täytti 33 osallistujaa.
Tutkimus toteutettiin mittaamalla kurssilaisten kokemaa psyykkistä hyvinvointia kurssia aloitettaessa, sen keskivaiheilla sekä lopussa. Mittareina olivat DEPS depressioseula, Snyderin Hope, Rosenbergin Self- Esteem Scale ja Markku Ojasen psyykkistä hyvinvointia testaava lomakemittaristo. Lisäksi kurssilaisista kerättiin taustatietoja mm. koulutus-, sairaus- ja työhistoriastaan erillisellä lomakkeella.
Kuntoutujien tilanne kurssin alussa vastasi mielenterveyskuntoutujien psyykkisestä hyvinvoinnista tehtyjen muiden tutkimusten tuloksia. Kurssia aloitettaessa mittarit osoittivat osallistujien psyykkisen hyvinvoinnin olevan alkumittauksissa heikko kaikilla osa-alueilla. Kurssin puolivälissä tehdyissä mittauksissa voitiin jo havaita positiivista muutosta osallistujien psyykkisessä hyvinvoinnissa ahdistuksen vähenemisenä ja itseluottamuksen sekä toiveikkuuden lisääntymistä. Kurssin keskivälissä ja lopussa suoritettujen mittausten välillä tapahtui selkeää kohenemista kurssilaisten arvioissa omasta työkyvystään, itsetunnossa sekä DEPS depressioseulassa.
Kurssin alussa ja lopussa tehtyjä mittauksia verrattaessa voitiin havaita erittäin positiivista muutosta tapahtuneen kurssin aikana kurssilaisten psyykkisessä hyvinvoinnissa. Tilastollisesti merkittävintä muutosta kurssin aikana tapahtui ahdistuksen vähenemisessä. Merkitsevää positiivista muutosta tapahtui lisäksi koko kurssin aikana depressioseulassa, Rosenbergin itsetuntomittarin sekä Ojasen asteikkojen itseluottamuksen ja työkykymittareiden keskiarvoissa.
Tutkimuksen tuloksena siis havaittiin, että siihen osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien psyykkinen hyvinvointi kohentui merkitsevästi kurssin aikana. Tutkimus antoi suuntaa antavaa tulosta OTE- kurssin mukaisen ns. integroivan mallin toimivuudesta mielenterveyskuntoutuksessa. Kurssi on vahvana toimijana mukana siinä kuntoutumisen kokonaisprosessissa, jossa kuntoutujan psyykkinen hyvinvointi on kohentunut.
Hakusanat: ammatillinen kuntoutus, mielenterveyskuntoutuja, vaikuttavuus, psyykkinen hyvinvointi