Muutosta ilmassa. Työhyvinvointi henkilöstöhallinnon muutoshankkeessa
MIKKOLA, SUSANNA (2007)
MIKKOLA, SUSANNA
2007
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17397
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17397
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee muutoksen vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin ja työhyvinvointia Tampereen ympäristökuntien yhteisessä muutoshankkeessa. Tutkimusongelmana oli selvittää millaisia vaikutuksia muutoshankkeella on henkilöstön työhyvinvointiin ja millaiseksi muutoshankkeeseen osallistuva henkilöstö kokee oman työhyvinvoinnin muutosprosessissa.
Tutkimus muodostuu empiriaa taustoittavasta teoreettisesta viitekehyksestä, jossa tarkastellaan työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työyhteisöä ja tämän tutkimuksen kannalta tärkeintä työhyvinvoinnin osa-aluetta työkykyä, sekä muutoksen kokemiseen vaikuttavia tekijöitä ja muutoksen vaikutuksia henkilöstöön.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostuu kyselyaineistosta, joka kerättiin maalis-huhtikuun 2007 aikana Tampereen ympäristökuntien henkilöstöhallinnon muutoshankkeeseen osallistuvilta neljän kunnan henkilöstöltä. Muutoshankkeella kunnat pyrkivät uudistamaan ja yhtenäistämään jokaisen kunnan henkilöstöhallinnon toimintatavat ja prosessit. Samalla kunnat uudistavat muutoshankkeen myötä myös atk-järjestelmänsä. Näiden lisäksi kuntien tarkoituksena on kehittää muutoshankkeella myös johtamista erityisesti juuri henkilöstöhallinnon osa-alueella.
Tärkeimmäksi tutkimustulokseksi nousi aseman mukaisessa tarkastelussa ilmenneet eroavaisuudet muutoshankkeen hyödyllisyyden ja rasittavuuden kokemuksissa. Palkkasihteerit, työntekijät ja toimihenkilöt kokivat muutoshankkeen suunnittelun ja toteuttamisen oman työn ohella rasittavaksi, eivätkä he kokeneet muutoshanketta hyödylliseksi toisin kuin johtajat, päälliköt ja esimiehet. Palkkasihteerit, työntekijät ja toimihenkilöt arvioivat muutoshankkeen myötä työprosessien tehostuvan siten, että heidän työtehtävistään tulee liian yksinkertaisia ja tylsiä. Lisäksi he kokivat, että muutoshankkeen suunnittelu ja toteuttaminen vie liikaa aikaa varsinaisilta työtehtäviltä ja työkiireiden koettiin lisääntyneen muutoshankkeen myötä. Palkkasihteerit, työntekijät ja toimihenkilöt kokivat muutoshankkeeseen vaikuttamisen olleen puutteellista eikä muutoshankkeen todellisia vaikutuksia työtehtäviin vielä kokonaan tiedetty.
Kaikkien vastaajien keskuudessa organisaation johdon ei koettu tiedottaneen riittävästi muutoshankkeesta. Palkkasihteereiden, työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa koettiin muutoshuhujen häiritsevän työntekoa, joka osaltaan kertoo tiedonkulun ongelmista.
Työilmapiirin kokemisessa oli eroja aseman perusteella. Palkkasihteereiden, työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa oli havaittavissa työilmapiiriongelmia.
Lisäksi työhyvinvointia alentaviksi tekijöiksi muodostui kaikkien vastaajien keskuudessa koettu väsymys ja stressi sekä pelko kiireen ja työtehtävien lisääntymisestä. Palkkasihteereiden, työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa epävarmuutta herättivät lisäksi työttömyyden, toisiin tehtäviin siirron, keskinäisen kilpailun ja/tai jonkin tai joidenkin työtehtävien lakkauttamisen uhka. Johtajat, päälliköt ja esimiehet puolestaan uskoivat positiivisempiin asioihin, kuten työilmapiirin paranemiseen, vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen ja palkankorotukseen.
Avainsanat: työhyvinvointi, työkyky, muutos, muutosten kokeminen
Tutkimus muodostuu empiriaa taustoittavasta teoreettisesta viitekehyksestä, jossa tarkastellaan työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työyhteisöä ja tämän tutkimuksen kannalta tärkeintä työhyvinvoinnin osa-aluetta työkykyä, sekä muutoksen kokemiseen vaikuttavia tekijöitä ja muutoksen vaikutuksia henkilöstöön.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostuu kyselyaineistosta, joka kerättiin maalis-huhtikuun 2007 aikana Tampereen ympäristökuntien henkilöstöhallinnon muutoshankkeeseen osallistuvilta neljän kunnan henkilöstöltä. Muutoshankkeella kunnat pyrkivät uudistamaan ja yhtenäistämään jokaisen kunnan henkilöstöhallinnon toimintatavat ja prosessit. Samalla kunnat uudistavat muutoshankkeen myötä myös atk-järjestelmänsä. Näiden lisäksi kuntien tarkoituksena on kehittää muutoshankkeella myös johtamista erityisesti juuri henkilöstöhallinnon osa-alueella.
Tärkeimmäksi tutkimustulokseksi nousi aseman mukaisessa tarkastelussa ilmenneet eroavaisuudet muutoshankkeen hyödyllisyyden ja rasittavuuden kokemuksissa. Palkkasihteerit, työntekijät ja toimihenkilöt kokivat muutoshankkeen suunnittelun ja toteuttamisen oman työn ohella rasittavaksi, eivätkä he kokeneet muutoshanketta hyödylliseksi toisin kuin johtajat, päälliköt ja esimiehet. Palkkasihteerit, työntekijät ja toimihenkilöt arvioivat muutoshankkeen myötä työprosessien tehostuvan siten, että heidän työtehtävistään tulee liian yksinkertaisia ja tylsiä. Lisäksi he kokivat, että muutoshankkeen suunnittelu ja toteuttaminen vie liikaa aikaa varsinaisilta työtehtäviltä ja työkiireiden koettiin lisääntyneen muutoshankkeen myötä. Palkkasihteerit, työntekijät ja toimihenkilöt kokivat muutoshankkeeseen vaikuttamisen olleen puutteellista eikä muutoshankkeen todellisia vaikutuksia työtehtäviin vielä kokonaan tiedetty.
Kaikkien vastaajien keskuudessa organisaation johdon ei koettu tiedottaneen riittävästi muutoshankkeesta. Palkkasihteereiden, työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa koettiin muutoshuhujen häiritsevän työntekoa, joka osaltaan kertoo tiedonkulun ongelmista.
Työilmapiirin kokemisessa oli eroja aseman perusteella. Palkkasihteereiden, työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa oli havaittavissa työilmapiiriongelmia.
Lisäksi työhyvinvointia alentaviksi tekijöiksi muodostui kaikkien vastaajien keskuudessa koettu väsymys ja stressi sekä pelko kiireen ja työtehtävien lisääntymisestä. Palkkasihteereiden, työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa epävarmuutta herättivät lisäksi työttömyyden, toisiin tehtäviin siirron, keskinäisen kilpailun ja/tai jonkin tai joidenkin työtehtävien lakkauttamisen uhka. Johtajat, päälliköt ja esimiehet puolestaan uskoivat positiivisempiin asioihin, kuten työilmapiirin paranemiseen, vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen ja palkankorotukseen.
Avainsanat: työhyvinvointi, työkyky, muutos, muutosten kokeminen