Maahanmuuttajien arviot omasta työllistyvyydestään ja työn merkityksestä

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten maahanmuuttajat itse arvioivat työllistyvyyttään ja miten he kuvailevat työn ja työllistymisen merkitystä. Lisäksi selvitän maahanmuuttajien työnhakuaktiivisuutta. Työn tutkimusote on laadullinen ja tutkimusaineisto on koottu kirjallisena kyselynä maahanmuuttajataustaisilta opiskelijoilta.

Sekä tässä tutkielmassa että aiempien tutkimusten mukaan maahanmuuttajat arvioivat, että heidän työllistymisensä on valtaväestöä vaikeampaa. Työllistymiseen liittyvät, monitahoiset ongelmat limittyvät kotoutumishaasteiden kanssa; pitäisi sopeutua uuteen kotimaahan, rakentaa uutta identiteettiä, oppia kieli, selvittää lähtömaassa hankitun koulutuksen ja työkokemuksen hyödynnettävyys suomalaisessa työelämässä, luoda sosiaalisia verkostoja, hakea aktiivisesti työtä sekä ylittää työelämässä ilmenevien ennakkoluulojen muuri.

Maahanmuuttajien työllistyvyys ja ammatillinen identiteetti liittyvät kiinteästi toisiinsa. Vain vahva ammatillinen identiteetti ja sitä täydentävä tehokas työnhakuvalmennus mahdollistavat maahanmuuttajan työllistymisen omaa osaamista ja koulutusta vastaavaan työhön; kun on tietoinen omasta osaamisestaan ja sen hyödynnettävyydestä suomalaisessa työelämässä, voi uskottavasti markkinoida työpanostaan työmarkkinoille. Suuri osa maahanmuuttajista haluaa jatkaa lähtömaassaan hankitussa ammatissa, mutta työttömyyden pitkittyessä ja oman alan verkostojen puuttuessa ammattitaito vanhenee ja ammatillinen identiteetti kärsii. Tästä syystä maahanmuuttajan ammatillinen identiteetti tulee huomioida heti kotoutumisen alkuvaiheessa ja kotoutumissuunnitelmista vastaavien viranomaisten tulisi tehdä yhteistyötä työelämän kanssa, jotta maahanmuuttajan osaamista voitaisiin riittävän asiantuntevasti arvioida ja edistää oman ammattialan vertaiskontaktien syntymistä. Myös kieli- ja kotoutumiskoulutuksen aikana työelämän tulee olla vahvasti mukana sekä ammatillisen osaamisen arvioinnissa että työssäoppimisessa. Työyhteisöjen haasteena on erilaisuuden hyväksyminen ja tasavertaisuuden lisääminen erityisesti rekrytoinnissa. Lisäksi kaikkien toimijoiden ohjenuorana tulee olla maahanmuuttajan osaamisen arvostaminen ja voimaannuttaminen, joka johtaa sekä vahvan ammatillisen identiteetin kehittymiseen että aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen.