Affektiiviset ilmaisimet ja tunteisiin vetoaminen yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisten nuorten kirjoittamissa teksteissä
MIETTINEN, MINNA (2007)
2007
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17364
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17364
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan yläkouluikäisten 8. ja 9. luokkalaisten nuorten ilmaisemaa affektiivisuutta ja tunteisiin vetoamista kirjoitetussa kielessä. Tarkoituksena on selvittää, millaisia affektiivisia keinoja kirjoittajat käyttävät ja millainen affektiivisuuden kielentäminen on yleistä aineiston perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on myös määritellä affektiivisuus ja rajata siihen kuuluvat kielelliset rakenteet. Tarkoituksena on tarkastella sekä leksikaalistuneita affektin ilmaisimia, tunnepitoisia ja tunteita herättäviä kielenilmauksia että sellaista affektiivisuutta, joka saa tulkintansa lukijalta. Affektiivisiksi katsotaan siis kaikki tunnusmerkkiset kielenainekset.
Tutkimusaineisto koostuu 35:sta äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla tuotetusta kirjoitelmasta eli kouluaineesta. Aineiston tekstit on kirjoitettu yhdessä pohjoissavolaisessa taajamakoulussa elo-syyskuussa vuonna 2005.
Aineiston perusteella kirjoittajien ilmaisemia affektiivisia piirteitä ovat mielipiteisiin ja totuuksiin liittyvät affektit; kirjoittaja ja ryhmä –polarisointi; epämääräisen tekijän valinta; lukijan puhuttelu, tekstiin sisältyvä kertoja ja aika sekä tekstin tyyli; affektiivinen toisto, ellipsi ja sanajärjestys; retoriset kysymykset; huudahduslauseet; ekspressiiviset ja deskriptiiviset sanat sekä affektiivinen sanasto; kielikuvat; modaalisuus; modaaliset rakenteet ja verbimodukset; verbijohdokset sekä tunneverbit.
Kirjoituksissa ilmenevä affektiivisuus on moninaista. Tunteisiin vetoaminen tai tunteista puhuminen on erilaista kirjoitustyyppien välillä. Affektiivisuuden määrä ja laatu ovat sidoksissa siihen, mikä tekstin funktio on. Luovissa teksteissä käytetään enemmän esimerkiksi tunneverbejä ja affektiivisia leksikaalistuneita sanoja, kun taas asiatekstien kirjoittajat herättävät tunteita muun muassa kärjistysten ja retoristen kysymysten avulla.
Avainsanat: affektiivisuus, yläkoulu, tunteet, koulukirjoitelma, tunteisiin vetoaminen
Tutkimusaineisto koostuu 35:sta äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla tuotetusta kirjoitelmasta eli kouluaineesta. Aineiston tekstit on kirjoitettu yhdessä pohjoissavolaisessa taajamakoulussa elo-syyskuussa vuonna 2005.
Aineiston perusteella kirjoittajien ilmaisemia affektiivisia piirteitä ovat mielipiteisiin ja totuuksiin liittyvät affektit; kirjoittaja ja ryhmä –polarisointi; epämääräisen tekijän valinta; lukijan puhuttelu, tekstiin sisältyvä kertoja ja aika sekä tekstin tyyli; affektiivinen toisto, ellipsi ja sanajärjestys; retoriset kysymykset; huudahduslauseet; ekspressiiviset ja deskriptiiviset sanat sekä affektiivinen sanasto; kielikuvat; modaalisuus; modaaliset rakenteet ja verbimodukset; verbijohdokset sekä tunneverbit.
Kirjoituksissa ilmenevä affektiivisuus on moninaista. Tunteisiin vetoaminen tai tunteista puhuminen on erilaista kirjoitustyyppien välillä. Affektiivisuuden määrä ja laatu ovat sidoksissa siihen, mikä tekstin funktio on. Luovissa teksteissä käytetään enemmän esimerkiksi tunneverbejä ja affektiivisia leksikaalistuneita sanoja, kun taas asiatekstien kirjoittajat herättävät tunteita muun muassa kärjistysten ja retoristen kysymysten avulla.
Avainsanat: affektiivisuus, yläkoulu, tunteet, koulukirjoitelma, tunteisiin vetoaminen