"Inga garantier till vissa länder att få köpa vapen" - Talåtergivning i prosa och i svenska och engelska nyhetsartiklar

Abstract

Käsittelen pro gradu- tutkielmassani suullisen esityksen ilmaisemista uutisartikkeleissa ja kaunokirjallisuudessa. Arkielämässämme kohtaamme usein huomaamattamme valtaisan määrän tekstejä ja artikkeleita, jotka perustuvat suulliseen esitykseen, esimerkiksi haastatteluun. Emme kuitenkaan kiinnitä erityistä huomiota kirjoittajan tapaan raportoida puhetta.

Puheen ilmaisemista teksteissä on tutkittu monesta eri näkökulmasta. Erityisesti kirjailijoiden käyttämät keinot ilmaista puhetta teoksissaan ovat olleet monien tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Vertailevaa tutkimusta eri genrejen välillä ei kuitenkaan ole juuri tehty, joten on tärkeää kiinnittää huomiota siihen suuntaan ja tarkastella myös syitä tietyn ilmaisukeinon valintaan. Tutkimukseni päätavoitteena onkin tutkia eroja, joita ilmenee uutisartikkelien ja kaunokirjallisuuden välillä ja pohtia, miksi nämä kaksi genreä turvautuvat eri tapoihin raportoidessaan suullisia esityksiä.

Tutkimukseni materiaali koostuu Henning Mankellin romaanista Pyramiden sekä ruotsalaisista sanomalehdistä Dagens Nyheter, Expressen ja Svenska Dagbladet. Englanninkielistä materiaalia edustaa lehti The Observer. Päätavoitteina on tutkia, miten puhetta ilmaistaan ruotsinkielisessä romaanissa ja ruotsinkielisessä sanomalehdessä sekä selvittää, mitä eroja englanninkielisen ja ruotsinkielisen sanomalehden välillä esiintyy. Lisäksi tutkin, miten kirjoittavat viittaavat lähteisiin, joiden puhetta he raportoivat sekä selvitän, millä verbeillä puhetapahtumaa kuvataan.

Tunnetuimmat tavat ilmaista puhetta ovat suora ja epäsuora esitys. Suullinen esitys voidaan kuitenkin myös jakaa viiteen luokkaan, johon suoran ja epäsuoran esityksen lisäksi kuuluvat vapaa suora esitys, epäsuora sisällön parafraasi sekä vapaa epäsuora esitys. Tässä tutkimuksessa käytän viiden luokan mallia. Näillä tavoilla viitata suulliseen esitykseen on merkittäviä eroja, joista on hyvä olla tietoinen. Tutkielmassa selviää, että sekä uutisteksteissä että kaunokirjallisuudessa harvoin käytetään epäsuoraa vapaata esitystä. Voidaan kuitenkin todeta, että se esiintyy huomattavasti useammin kaunokirjallisuudessa, kun taas uutisartikkeleissa epäsuoraa vapaata esitystä käytetään todella harvoin.

Muut neljä tapaa esiintyvät yleisesti ottaen melko usein riippuen materiaalista. Suora esitys on suosituin tapa raportoida puhetta kaikissa muissa materiaaleissa paitsi englanninkielisessä lehdessä The Observer. Englanninkielisessä materiaalissa epäsuora esitys nimittäin on yhtä yleinen kuin suora esityskin. Vapaa suora esitys ja epäsuora sisällön parafraasi taas esiintyvät uutisartikkeleissa noin 15–20 prosentissa. Kaunokirjallisuudessa näiden muotojen välillä taas on selvä ero; vapaa suora esitys on 45 prosenttiyksikköä yleisempi muoto kuin epäsuora sisällön parafraasi.

Asiasanat: talåtergivning, diskurs, rapporterande verb, källa.