"Se on sellaista räätälöintiä koko ajan!" Opettajien kokemuksia maahanmuuttajaopetuksesta
RANTASALO, PAULA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RANTASALO, PAULA
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-26Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat maahanmuuttajaopetuksen haasteet ja millaisin keinoin opettajat ovat pyrkineet ratkaisemaan kokemiaan haasteita. Tutkimuksen päämääränä on tarjota konkreettisia keinoja maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen tukemiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään opettajien näkemyksiä ja kokemuksia koulun ilmapiiristä ja asenteista monikulttuurisuutta kohtaan. Asia on edelleen tärkeä, vaikka monikulttuurisuus ei enää olekaan uusi asia suomalaisissa kouluissa. Maahanmuuttajien määrä kouluissamme kasvaa jatkuvasti, joten opettajien tulee entistä enemmän huolehtia siitä, että maahanmuuttajaoppilaat saavuttavat tasavertaisen ja yleissivistävän pohjakoulutuksen ja valmiudet jatko-opintoja sekä työelämää varten.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jota varten haastattelin neljää opettajaa hämeenlinnalaisista kouluista. Yksi opettajista oli maahanmuuttajien oman äidinkielen opettaja ja muut haastateltavista olivat luokanopettajia, joista yksi toimi myös rehtorin tehtävässä. Kaikilla opettajilla oli erilainen kokemustausta maahanmuuttajaopetuksesta ja he työskentelivät maahanmuuttajamääriltään hyvin erilaisissa kouluissa. Näin sain tutkimukseeni hieman erilaisia näkökulmia maahanmuuttajaopetuksesta.
Opettajien kokemuksia maahanmuuttajaopetuksesta pyrin selvittämään seuraavien tutkimustehtävien avulla:
1. Millaisia haasteita ja ongelmia opettaja kohtaa maahanmuuttajaopetuksessa?
2. Miten opettaja voi edistää maahanmuuttajaoppilaan koulumenestystä, sopeutumista ja yhdenvertaista asemaa suomalaisessa koulussa?
3. Millaisia kokemuksia opettajilla on maahanmuuttajaopetuksesta ja koulujen asenneilmapiiristä monikulttuurisuutta kohtaan?
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla kevään ja syksyn 2006 aikana. Tutkimus osoitti, että opettajien kokemat haasteet maahanmuuttajaopetuksessa ovat varsin moninaiset. Suurimmat haasteet liittyvät kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kommunikointiin ja opetukseen. Varsinkin kieli- ja kulttuurierot vaikeuttavat opettajan vuorovaikutusta niin oppilaiden kuin heidän perheidensä kanssa. Tutkimustulokset ovat varsin samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Kielivaikeuksien moninaisten seurauksien lisäksi resurssien- ja yhteistyökumppaneiden puute sekä oppimateriaaleihin ja eriyttämiseen liittyvät ongelmat koettiin edelleen maahanmuuttajaopetuksen haasteiksi. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opettajan kokemat haasteet poikkesivat odotetusti erilaisesta työnkuvasta johtuen luokanopettajien kokemuksista.
Tulosten mukaan opettaja voi edistää maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestystä ja sopeutumista muuttamalla opetuskäytänteitä siten, että maahanmuuttajaoppilaat eivät eristäydy, vaan voivat mahdollisimman paljon seurata opetusta muiden oppilaiden kanssa. Tärkeää olisi saada myös vanhemmat mukaan tukemaan maahanmuuttajalapsen koulunkäyntiä. Vanhempien kanssa keskustellen ja heidän näkökulmat huomioiden koulujen tulisi myös arvioida kriittisesti koulun toimintatapoja ja muodostaa selkeät arvot ja toimintaperiaatteet, jotka turvaavat maahanmuuttajille tasa-vertaiset mahdollisuudet menestyä koulussa.
Koulun kehittämisessä entistä monikulttuurisemmaksi asenteet monikulttuurisuutta kohtaan nousevat keskeisiksi. Tässäkin tutkimuksessa opettajat korostivat, että opettajan asenteilla on suuri merkitys maahanmuuttajaoppilaan koulun käynnille ja koulun kehittäminen vaatii ennen kaikkia halua ja ennakkoluulotonta suhtautumista koulukäytäntöjen uudistamiseen. Haastateltavat opettajat suhtautuivat erittäin myönteisesti maahanmuuttajaopetukseen, mutta myönsivät sekä omat että kouluyhteisössä vallitsevat ennakkoluulot ja näennäiset asenteet monikulttuurisuutta kohtaan.
Opettajien kokemat maahanmuuttajaopetuksen lukuisat haasteet tuovat hyvin esiin maahanmuuttajaopetuksen kehittämisen tarpeet. Monikulttuuristuvat koulut ja yksittäiset opettajat tarvitsevat tukea omien tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittämisessä. Oma vastuunsa opettajien monikulttuurisen kompetenssin lisäämisestä on opettajankoulutuksella sekä täydennyskoulutuksella, mutta yksittäiset kurssit ja koulutustilaisuudet eivät riitä, vaan kentällä toimivat opettajat tarvitsevat jatkuvaa tukea arjen haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä maahanmuuttajataustaiset opettajat olisivat ensi arvoisen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Näitä kahden kulttuurin ja kielen tuntijoita tarvittaisiin kentälle enemmän, jotta he voisivat nykyistä paremmin palvella, ei vain opettajia, vaan kaikkia monikulttuurisen koulun jäseniä.
Avainsanat: maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, kulttuuri, opetus, vuorovaikutus
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jota varten haastattelin neljää opettajaa hämeenlinnalaisista kouluista. Yksi opettajista oli maahanmuuttajien oman äidinkielen opettaja ja muut haastateltavista olivat luokanopettajia, joista yksi toimi myös rehtorin tehtävässä. Kaikilla opettajilla oli erilainen kokemustausta maahanmuuttajaopetuksesta ja he työskentelivät maahanmuuttajamääriltään hyvin erilaisissa kouluissa. Näin sain tutkimukseeni hieman erilaisia näkökulmia maahanmuuttajaopetuksesta.
Opettajien kokemuksia maahanmuuttajaopetuksesta pyrin selvittämään seuraavien tutkimustehtävien avulla:
1. Millaisia haasteita ja ongelmia opettaja kohtaa maahanmuuttajaopetuksessa?
2. Miten opettaja voi edistää maahanmuuttajaoppilaan koulumenestystä, sopeutumista ja yhdenvertaista asemaa suomalaisessa koulussa?
3. Millaisia kokemuksia opettajilla on maahanmuuttajaopetuksesta ja koulujen asenneilmapiiristä monikulttuurisuutta kohtaan?
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla kevään ja syksyn 2006 aikana. Tutkimus osoitti, että opettajien kokemat haasteet maahanmuuttajaopetuksessa ovat varsin moninaiset. Suurimmat haasteet liittyvät kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kommunikointiin ja opetukseen. Varsinkin kieli- ja kulttuurierot vaikeuttavat opettajan vuorovaikutusta niin oppilaiden kuin heidän perheidensä kanssa. Tutkimustulokset ovat varsin samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Kielivaikeuksien moninaisten seurauksien lisäksi resurssien- ja yhteistyökumppaneiden puute sekä oppimateriaaleihin ja eriyttämiseen liittyvät ongelmat koettiin edelleen maahanmuuttajaopetuksen haasteiksi. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opettajan kokemat haasteet poikkesivat odotetusti erilaisesta työnkuvasta johtuen luokanopettajien kokemuksista.
Tulosten mukaan opettaja voi edistää maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestystä ja sopeutumista muuttamalla opetuskäytänteitä siten, että maahanmuuttajaoppilaat eivät eristäydy, vaan voivat mahdollisimman paljon seurata opetusta muiden oppilaiden kanssa. Tärkeää olisi saada myös vanhemmat mukaan tukemaan maahanmuuttajalapsen koulunkäyntiä. Vanhempien kanssa keskustellen ja heidän näkökulmat huomioiden koulujen tulisi myös arvioida kriittisesti koulun toimintatapoja ja muodostaa selkeät arvot ja toimintaperiaatteet, jotka turvaavat maahanmuuttajille tasa-vertaiset mahdollisuudet menestyä koulussa.
Koulun kehittämisessä entistä monikulttuurisemmaksi asenteet monikulttuurisuutta kohtaan nousevat keskeisiksi. Tässäkin tutkimuksessa opettajat korostivat, että opettajan asenteilla on suuri merkitys maahanmuuttajaoppilaan koulun käynnille ja koulun kehittäminen vaatii ennen kaikkia halua ja ennakkoluulotonta suhtautumista koulukäytäntöjen uudistamiseen. Haastateltavat opettajat suhtautuivat erittäin myönteisesti maahanmuuttajaopetukseen, mutta myönsivät sekä omat että kouluyhteisössä vallitsevat ennakkoluulot ja näennäiset asenteet monikulttuurisuutta kohtaan.
Opettajien kokemat maahanmuuttajaopetuksen lukuisat haasteet tuovat hyvin esiin maahanmuuttajaopetuksen kehittämisen tarpeet. Monikulttuuristuvat koulut ja yksittäiset opettajat tarvitsevat tukea omien tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittämisessä. Oma vastuunsa opettajien monikulttuurisen kompetenssin lisäämisestä on opettajankoulutuksella sekä täydennyskoulutuksella, mutta yksittäiset kurssit ja koulutustilaisuudet eivät riitä, vaan kentällä toimivat opettajat tarvitsevat jatkuvaa tukea arjen haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä maahanmuuttajataustaiset opettajat olisivat ensi arvoisen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Näitä kahden kulttuurin ja kielen tuntijoita tarvittaisiin kentälle enemmän, jotta he voisivat nykyistä paremmin palvella, ei vain opettajia, vaan kaikkia monikulttuurisen koulun jäseniä.
Avainsanat: maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, kulttuuri, opetus, vuorovaikutus