Alipäällystön asema poliisitoiminnan johtamisessa: Kyselytutkimus Itä-Suomen läänin poliisialipäällystön johtamiskäsityksistä
PULLIAINEN, ARI (2007)
2007
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17336
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17336
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä Itä-Suomen läänin poliisilaitoksien alipäällystöviroissa olevien poliisimiesten antamien vastausten avulla sitä, mikä on poliisin alipäällystöjohtamisen nykytila ja kehittämistarve tällä hetkellä, ja onko alipäällystöjohtamisen 2000-luvun tavoitetila ymmärrettävä ja onnistuneesti määritelty. Edellä kerrotun lisäksi tutkimuksella pyrittiin hankkimaan alipäällystökoulutuksen kehittämisessä tarvittavaa tietoa Poliisikoulun käyttöön.
Tutkielman kohdejoukkona olivat kaikki Itä-Suomen läänin 14 poliisilaitoksen alipäällystöviroissa olevat poliisimiehet, joita oli kyselyajankohtana yhteensä 193. Kyselyyn vastasi hyväksytysti 101 poliisimiestä, vastausprosentin ollessa 52,3. Vastauksia on analysoitu SPSS for Windows -ohjelmalla ristiintaulukoiden sekä manuaalisesti laskien ja luokitellen.
Tutkielma osoitti, että alipäällystöjohtamisen 2000-luvun tavoitetila on ilmeisen onnistuneesti määritelty, ainakin väittämävastausten jakauman perusteella tarkastellen. Johtaminen oli omaksuttu kenttätyötä tehneiden osalta jonkin verran tutkintatyötä tehneitä paremmin, mutta alipäällystöjohtaminen on edelleen selkeä kehittämiskohde poliisiorganisaatioissa.
Vastanneista (n=101) vain 32,7 % katsoo olevansa esimiehiä, vain 27,7 % päivittäisjohtajia ja vain 17,8 % työnjohtajia. Nämä johtamisroolit olivat omaksuttu kenttätyötä tehneiden osalta tutkintatyötä tehneitä paremmin, joka johtunee työn ja tehtävien luonteesta.
Alipäällystöviroissa lähiesimiesasemansa vuoksi osittaisessa rekrytointivastuussa olevat poliisimiehet eivät juuri tunne nykyistä alipäällystökoulutusta. Alipäällystötutkinnon tunnettavuuden edistäminen vaatinee Poliisikoulun toimenpiteitä.
Alipäällystöviroissa olevien naisten vähäinen määrä (vain kaksi) kiinnittää huomiota, ja havainto on otettava huomioon rekrytointiasiana.
Avainsanat: alipäällystö, poliisitoiminnan johtaminen, esimies, lähiesimies, koulutus
Tutkielman kohdejoukkona olivat kaikki Itä-Suomen läänin 14 poliisilaitoksen alipäällystöviroissa olevat poliisimiehet, joita oli kyselyajankohtana yhteensä 193. Kyselyyn vastasi hyväksytysti 101 poliisimiestä, vastausprosentin ollessa 52,3. Vastauksia on analysoitu SPSS for Windows -ohjelmalla ristiintaulukoiden sekä manuaalisesti laskien ja luokitellen.
Tutkielma osoitti, että alipäällystöjohtamisen 2000-luvun tavoitetila on ilmeisen onnistuneesti määritelty, ainakin väittämävastausten jakauman perusteella tarkastellen. Johtaminen oli omaksuttu kenttätyötä tehneiden osalta jonkin verran tutkintatyötä tehneitä paremmin, mutta alipäällystöjohtaminen on edelleen selkeä kehittämiskohde poliisiorganisaatioissa.
Vastanneista (n=101) vain 32,7 % katsoo olevansa esimiehiä, vain 27,7 % päivittäisjohtajia ja vain 17,8 % työnjohtajia. Nämä johtamisroolit olivat omaksuttu kenttätyötä tehneiden osalta tutkintatyötä tehneitä paremmin, joka johtunee työn ja tehtävien luonteesta.
Alipäällystöviroissa lähiesimiesasemansa vuoksi osittaisessa rekrytointivastuussa olevat poliisimiehet eivät juuri tunne nykyistä alipäällystökoulutusta. Alipäällystötutkinnon tunnettavuuden edistäminen vaatinee Poliisikoulun toimenpiteitä.
Alipäällystöviroissa olevien naisten vähäinen määrä (vain kaksi) kiinnittää huomiota, ja havainto on otettava huomioon rekrytointiasiana.
Avainsanat: alipäällystö, poliisitoiminnan johtaminen, esimies, lähiesimies, koulutus