Pienestä matikasta suuri soppa. Analyysi perusopetuksen ensimmäisen luokan matematiikan oppimateriaaleista
VUORINEN, LASSE; RITVASALO, JUSSI (2007)
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17320
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17320
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on osa Matematiikan oppimateriaalin tutkimus -hanketta (MOT-hanke), joka on toteutettu Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnan yksikössä. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa riippumaton arvio kolmen kustantajan matematiikan kirjoista. Kaikissa hankkeeseen kuuluvissa tutkimuksissa tutkimusaineiston muodostivat Laskutaito (WSOY), Matikkamatka (Tammi) ja Tuhattaituri (Otava). Tässä tutkimuksessa tutkittiin perusopetuksen ensimmäisen luokan kirjoja ja erityisesti niiden lukukäsitteen ja geometrian sisältöalueita.
MOT-hankkeen tutkimuksille oli asetettu kolme yhteistä tutkimustehtävää, jotta tutkimusten tuloksia olisi mahdollista vertailla keskenään. Neljäs tutkimustehtävä on itse määrittelemämme näkökulma perusopetuksen ensimmäisen luokan oppimateriaalien tutkimiseen.
1. Minkälaisia ovat matematiikan oppimateriaalien harjoitustehtävät?
2. Miten matematiikan oppimateriaalit tukevat oppilaan matemaattisen osaamisen (mathematical proficiency) piirteiden kehittymistä?
3. Miten matematiikan oppimateriaalit vastaavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 tavoitteisiin ja sisältönormeihin?
4. Minkälainen on matematiikan oppikirjojen kuvitus?
Oppimateriaalien analyysi tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullista sisällönanalyysia täydentämään otettiin kuitenkin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman selkeä kuva oppimateriaalien luonteesta heikkouksineen ja vahvuuksineen.
Tutkimustulosten mukaan kirjat ovat keskenään melko samankaltaisia. Oppikirjojen harjoitustehtävät ovat suhteellisen yksipuolisia kaikissa kirjoissa. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää perusopetuksen ensimmäisen luokan matematiikassa – eihän esimerkiksi numeromerkin piirtämistä opi kuin tarpeeksi toistamalla.
Matemaattisen osaamisen piirteistä oppikirjoissa vahvimmin painotetaan käsitteellistä ymmärtämistä ja proseduraalista sujuvuutta. Positiivisen matematiikkakuvan luomista on tavoiteltu kaikissa kirjoissa. Oppimateriaalit vastaavat hyvin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, ja ne onkin selkeästi tehty uuden opetussuunnitelman mukaisiksi. Oppilaan kirjojen kuvitus on runsasta. Jaoimme kuvat niiden tarkoituksen mukaan neljään ryhmään. Oppikirjoista löytyy niin kuvatehtäviä, tehtävien apukuvia, aiheeseen orientoivia kuvia kuin puhtaita koristekuviakin. Runsaalla oheiskuvituksella pyritään elävöittämään aihetta, mutta aina kuvitus ei edistä opittavan asian oppimista toivotulla tavalla. Tehtävien ratkaisemista helpottavat apukuvat ovat hyödyllisiä, koska ne auttavat selkeyttämään matemaattisia käsitteitä ja auttavat erilaisia oppijoita.
Avainsanat: matematiikka, oppimateriaali, oppimateriaalitutkimus, lukukäsite, geometria, kuvitus.
MOT-hankkeen tutkimuksille oli asetettu kolme yhteistä tutkimustehtävää, jotta tutkimusten tuloksia olisi mahdollista vertailla keskenään. Neljäs tutkimustehtävä on itse määrittelemämme näkökulma perusopetuksen ensimmäisen luokan oppimateriaalien tutkimiseen.
1. Minkälaisia ovat matematiikan oppimateriaalien harjoitustehtävät?
2. Miten matematiikan oppimateriaalit tukevat oppilaan matemaattisen osaamisen (mathematical proficiency) piirteiden kehittymistä?
3. Miten matematiikan oppimateriaalit vastaavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 tavoitteisiin ja sisältönormeihin?
4. Minkälainen on matematiikan oppikirjojen kuvitus?
Oppimateriaalien analyysi tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullista sisällönanalyysia täydentämään otettiin kuitenkin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman selkeä kuva oppimateriaalien luonteesta heikkouksineen ja vahvuuksineen.
Tutkimustulosten mukaan kirjat ovat keskenään melko samankaltaisia. Oppikirjojen harjoitustehtävät ovat suhteellisen yksipuolisia kaikissa kirjoissa. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää perusopetuksen ensimmäisen luokan matematiikassa – eihän esimerkiksi numeromerkin piirtämistä opi kuin tarpeeksi toistamalla.
Matemaattisen osaamisen piirteistä oppikirjoissa vahvimmin painotetaan käsitteellistä ymmärtämistä ja proseduraalista sujuvuutta. Positiivisen matematiikkakuvan luomista on tavoiteltu kaikissa kirjoissa. Oppimateriaalit vastaavat hyvin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, ja ne onkin selkeästi tehty uuden opetussuunnitelman mukaisiksi. Oppilaan kirjojen kuvitus on runsasta. Jaoimme kuvat niiden tarkoituksen mukaan neljään ryhmään. Oppikirjoista löytyy niin kuvatehtäviä, tehtävien apukuvia, aiheeseen orientoivia kuvia kuin puhtaita koristekuviakin. Runsaalla oheiskuvituksella pyritään elävöittämään aihetta, mutta aina kuvitus ei edistä opittavan asian oppimista toivotulla tavalla. Tehtävien ratkaisemista helpottavat apukuvat ovat hyödyllisiä, koska ne auttavat selkeyttämään matemaattisia käsitteitä ja auttavat erilaisia oppijoita.
Avainsanat: matematiikka, oppimateriaali, oppimateriaalitutkimus, lukukäsite, geometria, kuvitus.