Sijaisvanhempien kokemuksia jaetusta vanhemmuudesta

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan sijaisvanhempien kokemuksia jaetusta vanhemmuudesta. Jaetulla vanhemmuudella tarkoitetaan tutkimuksessani sitä, että kun lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan sijaisperheeseen, biologiset vanhemmat säilyttävät vanhemman roolinsa sijaisvanhempien ohella ja sosiaalityöntekijä osallistuu monin tavoin neuvotteluun vanhemmuudesta. Biologiset vanhemmat ovat synnyttäneet lapsen ja ovat lapsensa huoltajia, sosiaalityöntekijällä on oikeudellinen vastuu ja päätöksenteko-oikeus, sijaisvanhemmat huolehtivat lapsen päivittäisestä hoidosta ja kasvatuksesta. Tutkimuksessani merkittävää on millaisen kokonaisuuden vanhemmuuden alueet muodostavat ja miten ne näkyvät arjen käytännöissä. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän sijaisvanhemman haastattelusta. He ovat osallistuneet sijaisvanhemmille tarkoitettuihin ennakkovalmennusryhmiin ja toimineet useita vuosia sen jälkeen sijaisvanhempina. Jaetun vanhemmuuden kokemuksia on kartoitettu yhdeksäntoista sijoitetun lapsen kohdalta. Tutkimusta taustoittaa kuvaus sijaisvanhemmuuden toimintaympäristöstä. Teoreettisena viitekehyksenä on nykyinen perhetutkimus ja muuttuvat käsitykset vanhemmuudesta sekä lapsilähtöisyyden näkökulma. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat sijaisvanhemmuus, jaettu vanhemmuus ja kiintymyssuhde.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu sijaisvanhempien teemahaastatteluista. Haastatteluteemoja ovat sijaisvanhemman vanhemmuussuhde lapseen, suhde sijoitetun lapsen biologisiin vanhempiin, suhde sosiaalityöntekijään sekä sijaisvanhemman saama tuki. Kiinnostuksen kohteena ovat sijaisvanhempien kokemukset. Lähestymistapa on fenomenologis-hermeneuttinen eli pyrkimyksenä on selvittää jaetun vanhemmuuden merkityksiä sijaisvanhempien kokemana ja tavoitteena on ymmärtää sijaisvanhempien toimintaa ja kokemuksia heidän omista todellisuuskäsityksistään lähtien. Pääasiallisena analyysimenetelmänä on teemoittelu ja sen pohjalta tapahtuva tyypittely.

Sijaisvanhemmat kokivat olevansa vanhemmuussuhteessa lapseen ja kiintymyssuhteen syntymistä lapseen pidettiin tärkeänä. Vanhemmuussuhteen syntymiseen vaikuttavat asiat liittyivät lapseen, biologisiin vanhempiin, sijaisvanhempiin ja sosiaalityöntekijään. Sijaisvanhemmat huolehtivat arjen vanhemmuudesta ja biologisen suvun mukanaolo lasten elämässä vaihteli ja se tapahtui pääasiassa tapaamisten kautta. Kaikki tutkimukseen osallistuneet sijaisvanhemmat näkivät hyvin merkityksellisenä suhteen lapsen biologisiin vanhempiin. Sosiaalityöntekijän tuki sijaisvanhemmille ja lapsen näkökulman huomioiminen olivat merkityksellisiä jaetun vanhemmuuden toimivuuden kannalta. Sijaisvanhemmuus on merkinnyt suurta elämänmuutosta sijaisperheiden elämässä ja heidän kuvauksissaan tuli esille monia erilaisia saatavilla olevia tukimuotoja.

Tutkimuksen kautta tuli näkyväksi erilaisia jaetun vanhemmuuden muotoja riippuen siitä kenen kanssa biologisesta suvusta vanhemmuutta pääasiassa jaettiin ja millaista oli sosiaalityöntekijän osallistuminen. Jaetun vanhemmuuden päämuotoja olivat äitikeskeinen, isäkeskeinen, äiti- ja isäkeskeinen, isovanhempikeskeinen sekä sijaisvanhempikeskeinen vanhemmuus. Sillä kenen kanssa vanhemmuutta jaettiin, oli merkitystä vanhemmuuden muotoutumiselle. Jaettua vanhemmuutta tarkasteltiin myös sen toimivuuden kautta ja tässä voitiin erottaa toimiva jaettu vanhemmuus, kehittymässä oleva jaettu vanhemmuus ja toimimaton jaettu vanhemmuus.

Avainsanat: Sijaisvanhemmuus, jaettu vanhemmuus, kokemus, vanhemmuussuhde, kiintymyssuhde

This pro gradu thesis deals with the experiences of foster parents of divided parenting. In this study “divided parenting” refers to the situation in which a child is taken into custody and placed in a foster family but in which the biological parents preserve their role as parents along with the foster parents and in which a social worker participates in various ways in negotiations concerning parenting. I considered it important to observe what kind of entity the different parts of parenting constitute and how they are manifested in the daily activities of the family. The study material consists of the interviews of seven foster parents. They have participated in preparation groups arranged for foster parents and acted after that as foster parents for several years. The experiences of divided parenting have been studied in the cases of nineteen foster children. A description of the functional environment of foster parenting gives a background to the study. The theoretical frame of reference is contemporary family research and the changing ideas of parenting as well as the child-centred approach. The central theoretical concepts of this study are foster parenting, divided parenting and attachment.

The empirical study material consists of the thematic interviews of the foster parents. The themes of the interviews are the parent/child relationship between the foster parent and the child, the relationship of the foster child with his or her biological parents, the relationship with the social worker and the support given to the foster parents. The object of interest is the experiences of the foster parents. The approach is phenomenological-hermeneutic i.e. the target is to study the significance of divided parenting as felt by the foster parents, with the aim to understand the activities and experiences of foster parents seen from their point of view. The main research method is thematic analysis and typologies based on it.

The foster parents felt they had a parent/child relationship with the child and considered attachment for the child to be very important. Factors contributing to the development of a parent/child relationship were associated with the biological parents, foster parents and the social worker. The foster parents were responsible for everyday parenting. The presence of the biological relatives of the children varied and was mainly realized through meetings. All the foster parents participating in the study considered the relationship of the child with his or her biological parents to be very important. Being a foster parent had meant a big change in the families of the foster parents and their descriptions revealed several forms of support available for them.

The study showed various types of divided parenting, depending on which member of the biological family parenting was primarily shared with and the role of the social worker. The main types of parenting included mother-centred, father-centred, mother- and father-centred, grandparent-centred and foster parent-centred parenting. Divided parenting was also observed in terms of functionality, and the following groups could be detected using this approach: functional divided parenting, developing divided parenting and disfunctional divided parenting.

Key words: Foster parenting divided parenting, experience, parent/child relationship, attachment.