Tyne Valley Place-Names
NURMINEN, TERHI (2007)
2007
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-09-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17317
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17317
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on koillis-Englannissa sijaitsevan Tyne-joen laakson paikannimistö. Tutkimusaineistona on sekundäärilähteisiin perustuva 120 paikannimen korpus, jonka päälähteenä on käytetty Victor Wattsin teosta The Cambridge Dictionary of English Place-Names (2004). Tutkimuksen tavoitteena on analysoida alueen nimistön erityispiirteitä sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tutkielmassa tarkastellaan alueen nimistön morfologisia ja semanttisia piirteitä sekä kielellistä alkuperää. Tarkastelun pääpaino on kuitenkin nimien semanttisissa piirteissä. Löydöksiä verrataan aiempiin paikannimityyppejä ja -elementtejä sekä niiden esiintyvyyttä maanlaajuisella tasolla käsitteleviin tutkimuksiin. Lisäksi tutkielmassa käsitellään lyhyesti myös Tyne-joen nimistöä suhteessa alueen historiaan, maantieteellisiin erityispiirteisiin sekä eläimistöön.
Tutkimuksen morfologiaosiossa nimet jaotellaan kuuteen ryhmään niiden morfologisen tyypin mukaan. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Tyne-joen laakson nimistö koostuu lähinnä yhdyssanatyyppisistä nimistä (compounds): tutkituista nimistä 72,8% oli kaksi- tai useampiosaisia yhdyssananimiä. Muista morfologisista päätyypeistä korpuksessa olivat edustettuina sekundääriset nimet (secondary / dependent names) (10,4%), yksiosaiset nimet (simplex names) (9,6%) sekä affiksoidut nimet (affixed names) (7,2%). Ryhmään dual names kuuluvia nimiä ei sisältynyt korpukseen eli tämä nimityyppi näyttäisi olevan harvinainen tarkastellulla alueella.
Nimien alkuperää käsittelevässä osiossa nimet jaotellaan ryhmiin niiden alkuperäkielen/-kielten perusteella. Suurin osa (96,7%) tutkituista nimistä oli joko osittain tai kokonaisuudessaan englantilaista alkuperää siten, että alkuperäkieli oli lähes poikkeuksetta muinaisenglanti (Old English). Englannin kielen saapumista edeltäneen ajan kielet (eri kelttiläiset kielet sekä niitä edeltäneet kielet) olivat toiseksi yleisin alkuperäkielten ryhmä: näistä kielistä peräisin olevat elementit olivat todennäköisiä tai mahdollisia 11,7% tutkituista nimistä. Skandinaavisista kielistä ja muinaisranskasta (Old French) peräisin olevat elementit ja nimet olivat varsin odotetusti verrattain harvinaisia.
Semanttisessa tarkastelussa nimet jaotellaan aluksi habitatiivisiin ja topografisiin nimiin sekä ihmisryhmiin viittaaviin nimiin (folk-names). Semantiikkaosion alaluvuissa nimet on jaoteltu ryhmiin niiden geneeristen elementtien (generic elements) mukaisesti. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että habitatiivisten ja topografisten nimien osuus Tyne- joen laakson nimistöstä on lähes yhtä suuri, kun taas ryhmään folk-names kuuluvat nimet ovat harvinaisia alueella. Tutkitussa aineistossa yleisimpiä geneerisiä elementtejä olivat muinaisenglannin tūn, lēah sekä dūn, jotka ovat erittäin yleisiä myös maanlaajuisesti. Geneeriset elementit olivat tunnusomaisesti elementtejä, joiden tiedetään tulleen käyttöön varsin myöhäisessä vaiheessa eli alueen nimistö näyttäisi olevan melko nuorta. Tutkitut topografiset nimet viittasivat tyypillisesti mäkiin ja harjuihin; metsäalueisiin ja laaksoihin viittaavat nimet olivat harvinaisia tarkastellussa aineistossa.
Avainsanat: nimistöntutkimus, toponymics, place-names, Englanti, Tyne Valley
Tutkimuksen morfologiaosiossa nimet jaotellaan kuuteen ryhmään niiden morfologisen tyypin mukaan. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Tyne-joen laakson nimistö koostuu lähinnä yhdyssanatyyppisistä nimistä (compounds): tutkituista nimistä 72,8% oli kaksi- tai useampiosaisia yhdyssananimiä. Muista morfologisista päätyypeistä korpuksessa olivat edustettuina sekundääriset nimet (secondary / dependent names) (10,4%), yksiosaiset nimet (simplex names) (9,6%) sekä affiksoidut nimet (affixed names) (7,2%). Ryhmään dual names kuuluvia nimiä ei sisältynyt korpukseen eli tämä nimityyppi näyttäisi olevan harvinainen tarkastellulla alueella.
Nimien alkuperää käsittelevässä osiossa nimet jaotellaan ryhmiin niiden alkuperäkielen/-kielten perusteella. Suurin osa (96,7%) tutkituista nimistä oli joko osittain tai kokonaisuudessaan englantilaista alkuperää siten, että alkuperäkieli oli lähes poikkeuksetta muinaisenglanti (Old English). Englannin kielen saapumista edeltäneen ajan kielet (eri kelttiläiset kielet sekä niitä edeltäneet kielet) olivat toiseksi yleisin alkuperäkielten ryhmä: näistä kielistä peräisin olevat elementit olivat todennäköisiä tai mahdollisia 11,7% tutkituista nimistä. Skandinaavisista kielistä ja muinaisranskasta (Old French) peräisin olevat elementit ja nimet olivat varsin odotetusti verrattain harvinaisia.
Semanttisessa tarkastelussa nimet jaotellaan aluksi habitatiivisiin ja topografisiin nimiin sekä ihmisryhmiin viittaaviin nimiin (folk-names). Semantiikkaosion alaluvuissa nimet on jaoteltu ryhmiin niiden geneeristen elementtien (generic elements) mukaisesti. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että habitatiivisten ja topografisten nimien osuus Tyne- joen laakson nimistöstä on lähes yhtä suuri, kun taas ryhmään folk-names kuuluvat nimet ovat harvinaisia alueella. Tutkitussa aineistossa yleisimpiä geneerisiä elementtejä olivat muinaisenglannin tūn, lēah sekä dūn, jotka ovat erittäin yleisiä myös maanlaajuisesti. Geneeriset elementit olivat tunnusomaisesti elementtejä, joiden tiedetään tulleen käyttöön varsin myöhäisessä vaiheessa eli alueen nimistö näyttäisi olevan melko nuorta. Tutkitut topografiset nimet viittasivat tyypillisesti mäkiin ja harjuihin; metsäalueisiin ja laaksoihin viittaavat nimet olivat harvinaisia tarkastellussa aineistossa.
Avainsanat: nimistöntutkimus, toponymics, place-names, Englanti, Tyne Valley