Ekspatriaattikokemuksen kautta kertyvä tieto ja sen hyödyntäminen kotiorganisaatiossa

Abstract

Ulkomaankomennukset ovat lisääntyneet yritysten kansainvälistymisen myötä. Usein organisaatiot eivät kuitenkaan hyödynnä ulkomaankomennuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Pystyäkseen hyödyntämään komennuksia tehokkaasti, olisi yritysten otettava huomioon repatriaattien eli komennukselta palanneiden työntekijöiden tietopotentiaali. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, mitä on ekspatriaattikokemuksen kautta kertyvä tieto ja miten tätä tietoa hyödynnetään kotiorganisaatiossa komennukselta paluun yhteydessä. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti kokemuksellisesta tiedosta. Tutkimuksessa tuodaan lisäksi esiin, kuinka repatriaattien tietoa saatettaisiin pystyä hyödyntämään paremmin.

Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja sen lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimuksen kohdeyrityksenä on Tamfelt. Tutkimuksen empiirisen aineiston keruu toteutettiin haastattelemalla neljää repatriaattia sekä yrityksen molempien päätuotteiden divisioonajohtajia. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksessa käytetty teoria koostuu pääosin tietojohtamisen teoriasta. Teoriassa on käsitelty lisäksi ekspatriaattien johtamista.

Tutkimustulosten mukaan ekspatriaattikokemuksen kautta kertyy kolmentyyppistä tietoa: katutietoa, teknistä tietoa ja sosiaalista tietoa. Katutieto on ekspatriaateille etupäässä kohdemaassa asumisen myötä kertyvää tietoa kohdemaan kulttuurista ja ympäristöstä sekä yhteiskunnallista ymmärrystä. Tekninen tieto puolestaan kertyy työtehtävien kautta kohdeyksikössä toimimalla ja on pääasiassa kahdentyyppistä: ammattitietoa ja kohdeyksikkötietoa. Sosiaalinen tieto kertyy pääasiallisesti ihmisten kanssa toimimalla ja sisältää ekspatriaateille kertyvän suhdeverkostotiedon sekä ihmissuhdetaitojen kehittymisen.

Tutkimuksessa tuli ilmi, että Tamfeltissa ei ole suunnitelmallisesti kerätty eikä hyödynnetty ekspatriaattikokemuksen kautta kertynyttä tietoa komennukselta paluun yhteydessä. Tieto on siirtynyt kotiorganisaatioon pääasiallisesti epävirallisia kanavia pitkin ja repatriaattien oman aktiivisuuden mukaisesti. Esteenä tiedon hyödyntämiselle voidaan nähdä olevan liian vähäinen urasuunnittelu ja motivaation puute. Hyödyntämällä repatriaattien tietoa tehokkaammin, olisi mahdollista saavuttaa useita etuja. Tiedosta olisi hyötyä muun muassa seuraavien ekspatriaattien valmennuksessa ja eri kulttuureihin ja yksikköihin liittyvän ymmärryksen lisäämisessä. Repatriaattien moninaisuuden ymmärtämisen myötä heissä piilee myös valtava innovaatiopotentiaali.

Avainsanat: ulkomaankomennus, ekspatriaatti, repatriaatti, tietojohtaminen