Aktivoiva sosiaalityö Lyhdyn valossa. Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityön realistinen arviointi
KANKAINEN, LEILA (2007)
2007
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17309
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17309
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi. Siinä selvitetään sosiaalityön asiakkaiden elämänhallinnassa ja -tilanteissa sosiaalityön asiakasprosessin aikana tapahtuneita muutoksia, sosiaalityöntekijöiden käyttämiä työmenetelmiä ja etsitään asiakasmuutosten ja sosiaalityön työmenetelmien yhteyttä.
Yhteiskunnallisena taustana tutkielmassa ovat laaja ja pitkittynyt työttömyys sekä aktiivisen sosiaalipolitiikan keinot työttömien henkilöiden aktivoinnissa ja kuntouttamisessa takaisin työelämään. Tutkimuksen toteuttamisympäristönä on työvoiman palvelukeskus Lyhty Lahdessa. Työvoiman palvelukeskukset ovat kuntien, kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiä palvelupisteitä pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Sosiaalityön teoreettiset lähestymistavat ja etenkin voimaannuttavan ja kuntouttavan sosi-aalityön näkökulmat ovat tutkielman teoreettisena viitekehyksenä.
Tutkimus toteutettiin vuoden 2004 marraskuun ja vuoden 2006 syyskuun välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui Lyhdyn 32 asiakasta. Sosiaalityöntekijät keräsivät tutkimusaineiston strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Alkuarviointi suoritettiin asiakkuuden alkaessa ja jatkoarviointi keskimäärin 7 kuukauden kuluttua. Tutkimus toteutettiin realistisena tapauskohtaisena arviointitutkimuksena. Tutkimustulokset esitetään kvantitatiivisina tilastollisina jakaumina ja muuttujien riippuvuussuhteita tarkastellaan ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimusaineiston pienuudesta johtuen tulokset ovat lähinnä olettamuksia, joita tulisi testata laajemmalla aineistolla.
Asiakkaiden elämänhallinnassa ja konkreettisissa elämäntilanteissa näytti tapahtuvan positiivisia muutoksia. Näillä vaikutti olevan yhteyttä asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden luottamukselliseen suhteeseen ja suunnitelmalliseen ja moniammatilliseen työotteeseen. Asiakkaiden pysyvämpien hyvinvoinnin muutosten kannalta on keskeistä, voidaanko palvelukeskusten työllä vaikuttaa riittävästi asiakkaiden työmarkkinoille sijoittumiseen tai löydetäänkö muita asiakkaiden mielekkääksi kokemia pysyviä elämisen tapoja ilman palkkatyötä.
Tutkimus auttoi jäsentämään myös työvoiman palvelukeskuksen asiakasrakennetta, sosiaalityön toimintatapoja ja yhteiskunnallista paikkaa. Se nosti esiin ristiriitoja sosiaalityöntekijöiden työlleen asettamissa tavoitteissa ja siinä, millaiseen rooliin aktivointipolitiikka sosiaalityön sijoittaa.
Avainsanoja: sosiaalityö, vaikuttavuus, arviointi, realistinen arviointi, työttömyys, aktivointipolitiikka
Yhteiskunnallisena taustana tutkielmassa ovat laaja ja pitkittynyt työttömyys sekä aktiivisen sosiaalipolitiikan keinot työttömien henkilöiden aktivoinnissa ja kuntouttamisessa takaisin työelämään. Tutkimuksen toteuttamisympäristönä on työvoiman palvelukeskus Lyhty Lahdessa. Työvoiman palvelukeskukset ovat kuntien, kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiä palvelupisteitä pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Sosiaalityön teoreettiset lähestymistavat ja etenkin voimaannuttavan ja kuntouttavan sosi-aalityön näkökulmat ovat tutkielman teoreettisena viitekehyksenä.
Tutkimus toteutettiin vuoden 2004 marraskuun ja vuoden 2006 syyskuun välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui Lyhdyn 32 asiakasta. Sosiaalityöntekijät keräsivät tutkimusaineiston strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Alkuarviointi suoritettiin asiakkuuden alkaessa ja jatkoarviointi keskimäärin 7 kuukauden kuluttua. Tutkimus toteutettiin realistisena tapauskohtaisena arviointitutkimuksena. Tutkimustulokset esitetään kvantitatiivisina tilastollisina jakaumina ja muuttujien riippuvuussuhteita tarkastellaan ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimusaineiston pienuudesta johtuen tulokset ovat lähinnä olettamuksia, joita tulisi testata laajemmalla aineistolla.
Asiakkaiden elämänhallinnassa ja konkreettisissa elämäntilanteissa näytti tapahtuvan positiivisia muutoksia. Näillä vaikutti olevan yhteyttä asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden luottamukselliseen suhteeseen ja suunnitelmalliseen ja moniammatilliseen työotteeseen. Asiakkaiden pysyvämpien hyvinvoinnin muutosten kannalta on keskeistä, voidaanko palvelukeskusten työllä vaikuttaa riittävästi asiakkaiden työmarkkinoille sijoittumiseen tai löydetäänkö muita asiakkaiden mielekkääksi kokemia pysyviä elämisen tapoja ilman palkkatyötä.
Tutkimus auttoi jäsentämään myös työvoiman palvelukeskuksen asiakasrakennetta, sosiaalityön toimintatapoja ja yhteiskunnallista paikkaa. Se nosti esiin ristiriitoja sosiaalityöntekijöiden työlleen asettamissa tavoitteissa ja siinä, millaiseen rooliin aktivointipolitiikka sosiaalityön sijoittaa.
Avainsanoja: sosiaalityö, vaikuttavuus, arviointi, realistinen arviointi, työttömyys, aktivointipolitiikka