Som en elefant i en porslinsaffär - Like a bull in a china shop. En kontrastiv analys av svenska och engelska djuridiom
JOKINEN, TERHI (2007)
JOKINEN, TERHI
2007
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17308
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17308
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on vertailla ruotsin- ja englanninkielisiä idiomaattisia sanontoja eli kieleen vakiintuneita ilmauksia, joissa esiintyy jokin eläin. Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi Ta tjuren vid hornet tai Take the bull by the horns. Rakenteeltaan idiomaattiset sanonnat säilyvät usein muuttumattomina, mutta niiden sisältö saattaa ajan myötä saada useampiakin merkityksiä tai muuttua kokonaan. Vakiintuneita ilmauksia on eri kielissä hyvin monenlaisia, mutta tässä tutkimuksessa käsiteltävät idiomaattiset sanonnat jakaantuvat neljään eri ryhmään: sananlaskuihin, vertauksiin, substantiivilausekkeisiin ja interjektioihin eli huudahduksiin.
Ruotsinkielinen aineisto on kerätty idiomaattisista sanakirjoista Målande uttryck, Pelle Holms bevingade ord, Svenska här och nu sekä Svensk ordbok. Englanninkielinen aineisto on kerätty myös idiomaattisista sanakirjoista Concise Dictionary of English Idioms ja English Idioms and How to Use Them. Englanninkielisten sanontojen haussa on käytetty myös verkkolähdettä The Idiom Connection. Lisäapuna on toiminut kaksikielinen englanti-ruotsi ruotsi-englanti sanakirja.
Tutkimuksessani tarkastelen molempien kielien idiomaattisten sanontojen vastaavuutta/eroavuutta ilmauksissa esiintyvien eläimien suhteen. Lähtökohtanani on, että jonkin verran kielissä käytetään samoja sanontoja ja samoja eläimiä, mutta myös samoja sanontoja, joissa esiintyy eri eläin. Toisaalta molemmista kielistä löytyy sellaisiakin ilmauksia, joita ei havaita lainkaan toisessa kielessä tai sanontatapa on täysin toisenlainen. Tutkimuksen analyysiosassa tutkimusmateriaali onkin luokiteltu kolmeen osaan juuri tätä jakoa käyttäen. Olen myös analysoinut mahdollisia syitä vastaavuuksiin tai eroavuuksiin ja pohtinut, mitä mahdollisia kulttuuriin liittyviä syitä eri eläinten käyttöön sanonnoissa liittyy. Tutkimuksessani olen lisäksi vertaillut sanalaskujen, vertausten, substantiivilausekkeiden ja huudahdusten esiintymistä kielissä.
Tutkimuksen mukaan kielissä esiintyy selkeää samankaltaisuutta ja samojen eläinlajien käyttöä samankaltaisissa yhteyksissä, mutta sanakirjamateriaalini perusteella molemmilla kielillä vaikuttaisi kuitenkin olevan paljon sellaisia omia eläinsanontoja, joita toisesta kielestä ei löydy. Eri eläinlajien käyttö sanonnoissa paljastaa myös positiivisia tai negatiivisia asenteita ko. eläintä kohtaan; toiset ovat arvokkaampia kuin toiset. Toisaalta idiomaattiset sanonnat kuvaavat hyvin eläimen stereotyyppistä luonnetta, jolloin ilmauksia käytettäessä saadaan puheeseen elävyyttä ja toisinaan ehkä myös voimaa. Myös maiden kulttuurierot näkyvät hienoisina eroina eläinlajien esiintyvyydessä. Lisäksi kielten välillä on selviä eroja erityyppisten idiomaattisten ilmausten käytössä.
Avainsanat: idiomatiska uttryck, djuridiom, kontrastiv undersökning
Ruotsinkielinen aineisto on kerätty idiomaattisista sanakirjoista Målande uttryck, Pelle Holms bevingade ord, Svenska här och nu sekä Svensk ordbok. Englanninkielinen aineisto on kerätty myös idiomaattisista sanakirjoista Concise Dictionary of English Idioms ja English Idioms and How to Use Them. Englanninkielisten sanontojen haussa on käytetty myös verkkolähdettä The Idiom Connection. Lisäapuna on toiminut kaksikielinen englanti-ruotsi ruotsi-englanti sanakirja.
Tutkimuksessani tarkastelen molempien kielien idiomaattisten sanontojen vastaavuutta/eroavuutta ilmauksissa esiintyvien eläimien suhteen. Lähtökohtanani on, että jonkin verran kielissä käytetään samoja sanontoja ja samoja eläimiä, mutta myös samoja sanontoja, joissa esiintyy eri eläin. Toisaalta molemmista kielistä löytyy sellaisiakin ilmauksia, joita ei havaita lainkaan toisessa kielessä tai sanontatapa on täysin toisenlainen. Tutkimuksen analyysiosassa tutkimusmateriaali onkin luokiteltu kolmeen osaan juuri tätä jakoa käyttäen. Olen myös analysoinut mahdollisia syitä vastaavuuksiin tai eroavuuksiin ja pohtinut, mitä mahdollisia kulttuuriin liittyviä syitä eri eläinten käyttöön sanonnoissa liittyy. Tutkimuksessani olen lisäksi vertaillut sanalaskujen, vertausten, substantiivilausekkeiden ja huudahdusten esiintymistä kielissä.
Tutkimuksen mukaan kielissä esiintyy selkeää samankaltaisuutta ja samojen eläinlajien käyttöä samankaltaisissa yhteyksissä, mutta sanakirjamateriaalini perusteella molemmilla kielillä vaikuttaisi kuitenkin olevan paljon sellaisia omia eläinsanontoja, joita toisesta kielestä ei löydy. Eri eläinlajien käyttö sanonnoissa paljastaa myös positiivisia tai negatiivisia asenteita ko. eläintä kohtaan; toiset ovat arvokkaampia kuin toiset. Toisaalta idiomaattiset sanonnat kuvaavat hyvin eläimen stereotyyppistä luonnetta, jolloin ilmauksia käytettäessä saadaan puheeseen elävyyttä ja toisinaan ehkä myös voimaa. Myös maiden kulttuurierot näkyvät hienoisina eroina eläinlajien esiintyvyydessä. Lisäksi kielten välillä on selviä eroja erityyppisten idiomaattisten ilmausten käytössä.
Avainsanat: idiomatiska uttryck, djuridiom, kontrastiv undersökning