Mediakuva liito-oravasta - Liito-orava yhdyskuntasuunnittelun toimijana Aamulehdessä, Savon Sanomissa ja Pohjalaisessa 1998-2004
EKLUND, MAARIT (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
EKLUND, MAARIT
2007
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-16Tiivistelmä
Liito-orava on ollut viime vuosina näkyvästi esillä suomalaisessa ympäristönsuojelukeskustelussa. Lajin suojelukysymykset yhdyskuntasuunnittelun yhteydessä ovat saaneet runsasta julkisuutta tiedotusvälineissä. Tässä tutkimuksessa pyritään luomaan yleiskuva liito-orava-aiheisesta keskustelusta maakuntalehtien sivuilla sekä hahmottamaan keskusteluun osallistuneita toimijoita, esitettyjä argumentteja sekä laajempia kehyksiä, joiden puitteissa keskustelua on käyty.
Tutkimusaineistona on käytetty liito-oravaa käsitteleviä artikkeleita Aamulehdestä, Savon Sanomista ja Pohjalaisesta vuosilta 1998, 2000, 2002 ja 2004. Aineistoa on tarkasteltu konstruktionistisesta näkökulmasta ja analyysimenetelminä on käytetty sisällön erittelyä ja kehysanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että uutiskynnys liito-orava-aiheiselle kirjoittelulle on ollut matala maakuntalehdissä. Artikkelit, joiden yhteydessä laji on esiintynyt, ovat liittyneet vahvasti paikallisiin maankäytön hankkeisiin. Keskustelu liito-oravasta maankäytön hankkeiden yhteydessä on kasvanut tarkastelluissa sanomalehdissä vuodesta toiseen. Liito-oravaa koskevan kirjoittelun aktivoitumiseen eri lehdissä on vaikuttanut paikallisten, lajin reviireille suunniteltujen maankäyttöhankkeiden esilletulo ja niiden eteneminen, mutta myös Suomen Tietotoimiston liito-oravaa koskevat uutiset ovat osaltaan aktivoineet lajia käsittelevää keskustelua. Paikalliset maankäyttöhankkeet ja kansallinen uutisointi ovat osaltaan myös vaikuttaneet keskustelun muuttumiseen tutkimusvuodesta toiseen. Kirjoittelu tutkimusaineiston eri lehdissä on ollut erilaista: joissakin se on ollut aktiivisempaa kuin toisissa ja joissakin lehdissä jopa lehden toimitus on esittänyt voimakkaita mielipiteitä lajin suojelusta.
Liito-oravakeskusteluun osallistuneita toimijoita ovat olleet lehtien esittämät maankäyttöhankkeiden pääosapuolet, kuten kunnan ja kaavoitustoimen edustajat, jotka ovat saaneet runsaasti argumentointitilaa erityisesti uutisten yhteydessä. Uutisissa on käytetty informantteina usein myös yksittäisiä kansalaisia sekä luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Nämä kaksi toimijaryhmää ovat tuoneet mielipiteensä kuuluviin usein myös lehtien mielipideosastoilla.
Tämän tutkimuksen artikkeleiden perusteella liito-oravakeskustelusta tutkituissa lehdissä on löydettävissä kuusi keskustelun kehystä, jotka kirjoituksissa ovat toistuneet vuodesta toiseen. Keskustelun perinteisissä ja varhaisimmissa kehyksissä on keskustelun teemana ollut liito-oravan biologia ja suojelulainsäädäntö. Hiljalleen keskusteluun on tullut mukaan myös kehyksiä, joissa on keskusteltu koetuista mahdollisuuksista liito-oravan huomioimiseksi maankäytössä, kaivattu tarkempia ohjeita lajin suojeluun, haluttu keventää lajin suojelustatusta sekä koettu lajia käytetyn keppihevosena muiden tavoitteiden ajamiseen kuin lajin itsensä suojeluun.
Tässä tutkimuksessa mukana olleiden sanomalehtiartikkeleiden perusteella muodostunut mediakuva liito-oravasta on hyvin moniulotteinen. Se sisältää erilaisia teemoja ja argumentteja ja sen määrittämiseen on osallistunut laaja kirjo toimijoita. Liito-oravasta syntynyt mediakuva on välittänyt kuvan Euroopan unionin luonto-direktiivillä ja luonnonsuojelulailla maassamme tiukasti suojellusta lajista, jonka suojelu on merkittävä haaste paikallisen tason maankäytön suunnittelussa. Liito-orava on näyttäytynyt lehtiartikkeleissa hyvin voimakkaana yhdyskuntasuunnitteluun osallistuvana toimijana, jonka pelivälineen voimakkuuden juuri EU on lainsäädännöllään määritellyt.
Asiasanat: luonnonsuojelu, liito-orava, luontodirektiivi, mediakuva, yhdyskuntasuunnittelun hankkeet, konstruktionismi, kehysanalyysi
Tutkimusaineistona on käytetty liito-oravaa käsitteleviä artikkeleita Aamulehdestä, Savon Sanomista ja Pohjalaisesta vuosilta 1998, 2000, 2002 ja 2004. Aineistoa on tarkasteltu konstruktionistisesta näkökulmasta ja analyysimenetelminä on käytetty sisällön erittelyä ja kehysanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että uutiskynnys liito-orava-aiheiselle kirjoittelulle on ollut matala maakuntalehdissä. Artikkelit, joiden yhteydessä laji on esiintynyt, ovat liittyneet vahvasti paikallisiin maankäytön hankkeisiin. Keskustelu liito-oravasta maankäytön hankkeiden yhteydessä on kasvanut tarkastelluissa sanomalehdissä vuodesta toiseen. Liito-oravaa koskevan kirjoittelun aktivoitumiseen eri lehdissä on vaikuttanut paikallisten, lajin reviireille suunniteltujen maankäyttöhankkeiden esilletulo ja niiden eteneminen, mutta myös Suomen Tietotoimiston liito-oravaa koskevat uutiset ovat osaltaan aktivoineet lajia käsittelevää keskustelua. Paikalliset maankäyttöhankkeet ja kansallinen uutisointi ovat osaltaan myös vaikuttaneet keskustelun muuttumiseen tutkimusvuodesta toiseen. Kirjoittelu tutkimusaineiston eri lehdissä on ollut erilaista: joissakin se on ollut aktiivisempaa kuin toisissa ja joissakin lehdissä jopa lehden toimitus on esittänyt voimakkaita mielipiteitä lajin suojelusta.
Liito-oravakeskusteluun osallistuneita toimijoita ovat olleet lehtien esittämät maankäyttöhankkeiden pääosapuolet, kuten kunnan ja kaavoitustoimen edustajat, jotka ovat saaneet runsaasti argumentointitilaa erityisesti uutisten yhteydessä. Uutisissa on käytetty informantteina usein myös yksittäisiä kansalaisia sekä luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Nämä kaksi toimijaryhmää ovat tuoneet mielipiteensä kuuluviin usein myös lehtien mielipideosastoilla.
Tämän tutkimuksen artikkeleiden perusteella liito-oravakeskustelusta tutkituissa lehdissä on löydettävissä kuusi keskustelun kehystä, jotka kirjoituksissa ovat toistuneet vuodesta toiseen. Keskustelun perinteisissä ja varhaisimmissa kehyksissä on keskustelun teemana ollut liito-oravan biologia ja suojelulainsäädäntö. Hiljalleen keskusteluun on tullut mukaan myös kehyksiä, joissa on keskusteltu koetuista mahdollisuuksista liito-oravan huomioimiseksi maankäytössä, kaivattu tarkempia ohjeita lajin suojeluun, haluttu keventää lajin suojelustatusta sekä koettu lajia käytetyn keppihevosena muiden tavoitteiden ajamiseen kuin lajin itsensä suojeluun.
Tässä tutkimuksessa mukana olleiden sanomalehtiartikkeleiden perusteella muodostunut mediakuva liito-oravasta on hyvin moniulotteinen. Se sisältää erilaisia teemoja ja argumentteja ja sen määrittämiseen on osallistunut laaja kirjo toimijoita. Liito-oravasta syntynyt mediakuva on välittänyt kuvan Euroopan unionin luonto-direktiivillä ja luonnonsuojelulailla maassamme tiukasti suojellusta lajista, jonka suojelu on merkittävä haaste paikallisen tason maankäytön suunnittelussa. Liito-orava on näyttäytynyt lehtiartikkeleissa hyvin voimakkaana yhdyskuntasuunnitteluun osallistuvana toimijana, jonka pelivälineen voimakkuuden juuri EU on lainsäädännöllään määritellyt.
Asiasanat: luonnonsuojelu, liito-orava, luontodirektiivi, mediakuva, yhdyskuntasuunnittelun hankkeet, konstruktionismi, kehysanalyysi